COUNCIL OF Brussels, 6 June 2008
THE EUROPEAN UNION
9742/1/08 REV 1
JUR 207
Interinstitutional File:
2007/0138 (CNS)
LEGISLATIVE ACTS AND OTHER INSTRUMENTS: CORRIGENDUM/RECTIFICATIF
Subject:
Council Regulation on the common organisation of the market in wine,
amending Regulations (EC) No 1493/1999, (EC) No 1782/2003, (EC) No
1290/2005, (EC) No 3/2008 and repealing Regulations (EEC)
No 2392/86 and (EC) No 1493/1999
(7292/08, 25.4.2008 and 7292/2/08 REV 2 (fi), 28.4.2008)
LANGUAGES concerned: BG, ES, DA, EL, FR, IT, NL, PL, FI
PROCEDURE APPLICABLE according to the Council Statement of 1975.
(The procedures are explained in Council document 5980/07 JUR 49, available in the official
,
(E) 1493/1999, (E) 1782/2003, (E) 1290/2005 (E) 3/2008
() 2392/86 () 1439/1999
(7292/08, 25.4.2008 .)
-
1.1,
:
" ... () 2392/86 () 1439/1999"
:
-
" ... () 2392/86 () 1493/1999";
2. :
:
,,"
ANEXO
CORRECCIÓN DE ERRORES
del Reglamento del Consejo por el que se establece la organización comśn del mercado vitivinķcola,
se modifican los Reglamentos (CE) nŗ 1493/1999, (CE) nŗ 1782/2003, (CE) nŗ 1290/2005 y (CE) nŗ
3/2008 y se derogan los Reglamentos (CEE) nŗ 2392/86 y (CE) nŗ 1493/1999
(7292/08 de 25.4.2008)
Pįgina 71, artķculo 48, apartado 3
Donde dice:
"3. Los organismos de certificación mencionados en el apartado 1, letra b), y el apartado 2,
letra b), deberįn cumplir la Norma Europea EN 45011 o la Guķa ISO/IEC 65 (Criterios
generales relativos a los organismos de certificación de productos) y, a partir del 1 de mayo
de 2010, estar homologados con ella.",
debe decir:
"3. Los organismos de certificación mencionados en el apartado 1, letra b), y el apartado 2,
letra b), deberįn cumplir y, a partir del 1 de mayo de 2010, estar acreditados de acuerdo con
la Norma Europea EN 45011 o la Guķa ISO/IEC 65 (Criterios generales relativos a los
organismos de certificación de productos).".
BILAG
BERIGTIGELSE
til Rådets forordning om den fęlles markedsordning for vin, om ęndring af forordning (EF) nr.
1493/1999, (EF) nr. 1782/2003, (EF) nr. 1290/2005 og (EF) nr. 3/2008 og om ophęvelse af
forordning (EŲF) nr. 2392/86 og (EF) nr. 1493/1999
(7292/08 af 25.4.2008)
Side 77, artikel 57, litra a)
I stedet for:
"a) "męrkning": angivelser, oplysninger, fabriks- eller varemęrker, ..."
lęses:
"a) "męrkning": angivelser, oplysninger, varemęrker, handelsnavne, ...".
µ µ µ ,
µ () . 3/2008, 1782/2003 1290/2005
µ () . 2392/86 () . 1493/1999
(. 7292/08 25.4.2008)
,
:
«KANON µ ,
µ () . 3/2008, 1782/2003 1290/2005
µ () . 2392/86 () . 1493/1999»
:
«KANON µ ,
µ () . 1493/1999, () . 1782/2003, () . 1290/2005,
() . 3/2008 µ () . 2392/86 () .
1,
:
«KANON () . .../2008
µ ,
µ
() . 3/2008, 1782/2003 1290/2005
µ () . 2392/86
() . 1493/1999»
:
«KANON () . .../2008
µ ,
µ () . 1493/1999,
() . 1782/2003, () . 1290/2005, () . 3/2008
µ () . 2392/86
ANNEXE
RECTIFICATIF
au rčglement du Conseil portant organisation commune du marché vitivinicole abrogeant les
rčglements (CEE) n° 2392/86 et (CE) n° 1493/1999 et modifiant les rčglements (CE) n° 3/2008,
(CE) n° 1782/2003 et (CE) n° 1290/2005
(7292/08 du 25.4.2008)
Page 1, titre
Au lieu de:
"RČGLEMENT (CE) N° .../2008 DU CONSEIL
du
portant organisation commune du marché vitivinicole
abrogeant les rčglements (CEE) n° 2392/86 et (CE) n° 1493/1999
et modifiant les rčglements (CE) n° 3/2008, (CE) n° 1782/2003
et (CE) n° 1290/2005"
lire:
"RČGLEMENT (CE) N° .../2008 DU CONSEIL
Page 53, article 30, point c)
Au lieu de:
"c) prend en compte les risques éventuels que le consommateur soit induit en erreur, en raison
de sa perception bien établie du produit et des attentes correspondantes, et eu égard ą la
disponibilité et ą la faisabilité des moyens d'information sur le plan international pour
supprimer ces risques;"
lire:
"c) prend en compte les risques éventuels que le consommateur soit induit en erreur, en raison
de sa perception bien établie du produit et des attentes correspondantes, eu égard ą la
disponibilité et ą la faisabilité des moyens d'information pour supprimer ces risques;"
Page 74, article 52, premier alinéa
Au lieu de:
"Les mesures nécessaires ą la mise en oeuvre du présent chapitre sont arrźtées selon la procédure
prévue ą l'article 104, paragraphe 1."
lire:
"Les mesures nécessaires ą la mise en oeuvre du présent chapitre sont arrźtées selon la procédure
prévue ą l'article 113, paragraphe 1."
Page 108, article 92, paragraphe 1, deuxičme alinéa
Au lieu de:
"Toutefois, les superficies arrachées ayant fait l'objet d'une prime ą l'arrachage en application du
chapitre III ne font pas nécessairement l'objet de droits de replantation."
lire:
"Toutefois, les superficies arrachées ayant fait l'objet d'une prime ą l'arrachage en application du
chapitre III ne doivent pas générer de droits de replantation."
ALLEGATO
RETTIFICA
del regolamento del Consiglio relativo all'organizzazione comune del mercato vitivinicolo, che
modifica i regolamenti (CE) n. 1493/1999, (CE) n. 1782/2003, (CE) n. 1290/2005 e (CE) n. 3/2008
e abroga i regolamenti (CEE) n. 2392/86 e (CE) n. 1493/1999
(7292/08 del 25.4.2008)
Allegato I, pagina 4, punto 12, lettera a)
Anziché:
""Vino alcolizzato": il prodotto:
-
a)avente un titolo alcolometrico effettivo non inferiore a 24% vol e non superiore a 24% vol;"
leggasi:
""Vino alcolizzato": il prodotto:
BIJLAGE
RECTIFICATIE
van de Verordening van de Raad houdende een gemeenschappelijke ordening van de wijnmarkt, tot
wijziging van de Verordeningen (EG) nr. 1493/1999, (EG) nr. 1782/2003, (EG) nr. 1290/2005, (EG)
nr. 3/2008 en tot intrekking van de Verordeningen (EEG) nr. 2392/86 en (EG) nr. 1493/1999
(doc. 7292/08 van 25.4.2008)
Bladzijde 80, artikel 60, lid 2, onder a)
In plaats van:
"a) de lidstaten wettelijke of bestuursrechtelijke bepalingen in waarbij certificerings-, goed-
keurings- en controleprocedures worden ingesteld die moeten waarborgen dat de betrokken
informatie waarheidsgetrouw is;"
lezen:
"a) stellen de lidstaten wettelijke of bestuursrechtelijke bepalingen op waarbij certificerings-,
goedkeurings- en controleprocedures worden ingesteld die moeten waarborgen dat de
betrokken informatie waarheidsgetrouw is;"
Bladzijde 84, artikel 64, lid 1, onder d)
Bladzijde 85, artikel 64, lid 2
In plaats van:
"2. Uit hoofde van Verordening (EG) nr. 1493/1999 erkende producentenorganisaties worden
beschouwd als erkende producentenorganisaties in het kader dit artikel."
lezen:
"2. Uit hoofde van Verordening (EG) nr. 1493/1999 erkende producentenorganisaties worden
beschouwd als erkende producentenorganisaties in het kader van dit artikel."
Bladzijde 102, titel van artikel 86
In plaats van:
"Verplichte regularisatie van onwettige aanplant die
vóór 1 september 1998 heeft plaatsgehad"
lezen:
"Verplichte regularisatie van onrechtmatige aanplant
die vóór 1 september 1998 heeft plaatsgehad"
Bladzijde 110, artikel 93, lid 3, onder a)
ZALCZNIK
SPROSTOWANIE
do rozporzdzenia Rady w sprawie wspólnej organizacji rynku wina, uchylajcego rozporzdzenia
(EWG) nr 2392/86 i (WE) nr 1493/1999 oraz zmieniajcego rozporzdzenia (WE) nr 3/2008, (WE)
nr 1782/2003 i (WE) nr 1290/2005
(7292/08 z 25.4.2008)
Strona tytulowa i strona 1, tytul
Zamiast:
,,... w sprawie wspólnej organizacji rynku wina,
uchylajce rozporzdzenia (EWG) nr 2392/86 i (WE) nr 1493/1999
oraz zmieniajce rozporzdzenia (WE) nr 3/2008, (WE) nr 1782/2003
i (WE) nr 1290/2005."
powinno by:
,,... w sprawie wspólnej organizacji rynku wina,
zmieniajce rozporzdzenia (WE) nr 1493/1999, (WE) nr 1782/2003,
(WE) nr 1290/2005 i (WE) nr 3/2008 oraz uchylajce rozporzdzenia (EWG)
nr 2392/86 i (WE) nr 1493/1999"
Strona 138, art. 128 ust. 2
Zamiast:
,,2. Do czasu rozpoczcia stosowania odpowiednich rozdzialów niniejszego rozporzdzenia
zgodnie z art. 129 ust. 2 lit. e), zastosowanie maj nadal rozporzdzenie (WE) nr 2392/86
oraz tytul V rozdzialy I i II, tytul VI, art. 24 i 80 oraz odpowiadajce im przepisy,."
powinno by:
,,2. Do czasu rozpoczcia stosowania odpowiednich rozdzialów niniejszego rozporzdzenia
zgodnie z art. 129 ust. 2 lit. e), zastosowanie maj nadal rozporzdzenie (WE) nr 2392/86
oraz tytul V rozdzialy I i II, tytul VI, art. 24 i 80 oraz odpowiadajce im przepisy,
w szczególnoci w odpowiednich zalcznikach do rozporzdzenia (WE) nr 1493/1999."
LIITE
OIKAISU
neuvoston asetukseen viinialan yhteisistä markkinajärjestelyistä, asetusten (EY) N:o 1493/1999,
(EY) N:o 1782/2003, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY)
N:o 2392/86 ja (EY) N:o 1493/1999 kumoamisesta
(7292/2/08 REV 2 (fi), 28.4.2008)
Sivu 1
Korvataan asetuksen suomenkielinen toisinto oheisella tekstillä.
"NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o .../2008,
annettu ...,
viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä,
asetusten (EY) N:o 1493/1999, (EY) N:o 1782/2003,
(EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2392/86 ja
(EY) N:o 1493/1999 kumoamisesta
SISÄLLYS
I OSASTO JOHDANTOSÄÄNNÖKSET ............................................................................... 25
II OSASTO TUKITOIMENPITEET......................................................................................... 26
I luku Tukiohjelmat.......................................................................................................... 26
1 jakso Johdantosäännökset ............................................................................................... 26
2 jakso Tukiohjelmien toimittaminen ja sisältö ................................................................. 28
3 jakso Erityiset tukitoimenpiteet ...................................................................................... 32
2 jakso Suojan hakeminen.................................................................................................. 58
3 jakso Suojan myöntämismenettely.................................................................................. 61
4 jakso Erityistapaukset...................................................................................................... 65
5 jakso Suoja ja valvonta.................................................................................................... 68
6 jakso Yleiset säännökset ................................................................................................. 74
V luku Perinteiset merkinnät ............................................................................................. 75
VI luku Merkinnät ja esittely .............................................................................................. 77
VII luku Tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset organisaatiot ....................................... 83
IV OSASTO KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA KÄYTÄVÄ KAUPPA ............................. 90
I luku Yhteiset säännökset ............................................................................................... 90
II luku Tuonti- ja vientitodistukset .................................................................................... 91
III luku Suojatoimenpiteet ja sisäisen ja ulkoisen jalostuksen menettely........................... 95
IV luku Tuontiin sovellettavat säännöt ............................................................................... 99
V OSASTO TUOTANTOKYKY ............................................................................................ 101
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon1,
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon2,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) Viinialaan sovellettavan yhteisön järjestelmän perusta on viinin yhteisestä
markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY)
N:o 1493/19991 ja sen täytäntöönpanoasetuksissa.
(2) Viinin kulutus yhteisössä on vähentynyt tasaisesti, ja viinin vienti yhteisöstä on vuodesta
1996 kasvanut paljon hitaammin kuin tuonti. Tämä on johtanut tarjonnan ja kysynnän
epätasapainoon, joka vuorostaan aiheuttaa tuottajahintoihin ja -tuloihin kohdistuvaa
painetta.
(3) Kaikki asetukseen (EY) N:o 1493/1999 nykyisellään sisältyvät välineet eivät ole
onnistuneet lisäämään viinialan kilpailukykyä ja kestävää kehitystä.
Markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet ovat usein osoittautuneet
kustannustehokkuudeltaan huonoiksi, koska ne ovat edistäneet rakenteellisten ylijäämien
syntymistä eikä niihin ole liittynyt vaatimusta rakenteellisista parannuksista. Lisäksi jotkin
voimassa olevat sääntelytoimenpiteet ovat rajoittaneet perusteettomasti kilpailukykyisten
tuottajien toimia.
(4) Näin ollen näyttää siltä, että nykyisellä oikeudellisella kehyksellä ei voida saavuttaa
kestävällä tavalla perustamissopimuksen 33 artiklassa määrättyjä tavoitteita eikä
varsinkaan tasapainottaa viinimarkkinoita ja taata asianomaiselle maatalousyhteisölle
(5) Saatujen kokemusten perusteella yhteisön viinialan järjestelmä on asianmukaista muuttaa
perusteellisesti seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: yhteisön viinintuottajien
kilpailukyvyn parantaminen, yhteisön alueen laatuviinien maineen vahvistaminen
maailman parhaina, vanhojen markkinoiden takaisinvaltaus ja uusien markkinoiden
valloittaminen yhteisössä ja muualla maailmassa, sellaisen viinijärjestelmän luominen,
jonka selkeät, yksinkertaiset ja tehokkaat säännöt tasapainottavat tarjontaa ja kysyntää,
sekä sellaisen viinijärjestelmän luominen, jonka avulla voidaan säilyttää yhteisön
viinintuotannon parhaat perinteet, vahvistaa monien maaseutualueiden
yhteiskuntarakennetta ja varmistaa, että kaikki tuotanto on ympäristöystävällistä. Sen
vuoksi on tarpeen kumota asetus (EY) N:o 1493/1999 ja korvata se tällä uudella
asetuksella.
(6) Ennen tämän asetuksen laatimista on järjestetty arviointi- ja kuulemismenettely viinialan
tarpeiden määrittämiseksi ja huomioon ottamiseksi. Marraskuussa 2004 tilattiin ja
julkaistiin ulkoinen arviointikertomus. Komissio järjesti 16 päivänä helmikuuta 2006
seminaarin, jossa sidosryhmillä oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Komission
tiedonanto "Kohti kestävää viinialaa Euroopassa" julkaistiin 22 päivänä kesäkuuta 2006.
Se sisälsi myös vaikutusten arvioinnin, jossa esitettiin erilaisia vaihtoehtoja viinialan
uudistukselle.
(7) Vuoden 2006 heinäkuusta marraskuuhun käytiin keskusteluja neuvoston tasolla. Euroopan
talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea antoivat joulukuussa 2006 kertomuksensa
(8) Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista
erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY)
N:o 1234/2007(yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus)1 olisi myöhemmin katettava
myös viiniala. Yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen sisältyy säännöksiä,
jotka ovat luonteeltaan horisontaalisia, kuten kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa,
kilpailusääntöjä, tarkastuksia ja seuraamuksia sekä komission ja jäsenvaltioiden välistä
tietojenvaihtoa koskevat säännökset. Jotta tämän asetuksen säännökset, jotka liittyvät
kyseisiin horisontaalisiin kysymyksiin, voitaisiin helposti sisällyttää yhteisiä
markkinajärjestelyjä koskevaan asetukseen, niiden olisi oltava mahdollisimman pitkälti
yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen säännösten mukaisia.
(9) On tärkeää säätää tukitoimenpiteistä, joilla voidaan vahvistaa kilpailurakenteita. Vaikka
kyseisten toimenpiteiden rahoitus ja määrittely on komission tehtävä, jäsenvaltioille olisi
annettava mahdollisuus valita tarvittavat toimenpiteet omia alueitaan varten ottaen
tarvittaessa huomioon alueelliset erityispiirteensä ja sisällyttää ne kansallisiin
tukiohjelmiinsa. Näiden ohjelmien täytäntöönpanon tulisi olla jäsenvaltioiden vastuulla.
(10) Kun määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kansallisille tukiohjelmille, tärkeimmän
jakoperusteen olisi liityttävä jäsenvaltioiden aiempiin osuuksiin viinialan määrärahoista,
viiniköynnöstä kasvavaan alaan ja aiempaan tuotantoon. Tätä perustetta olisi kuitenkin
mukautettava ottaen huomioon sellaiset tilanteet, joissa aiempiin osuuksiin viinialan
määrärahoista perustuva käyttö tärkeimpänä jakoperusteena johtaisi määrärahojen
(11) Kansallisten tukiohjelmien yhtenä tärkeimpänä tukikelpoisena toimenpiteenä olisi oltava
yhteisön viinien menekinedistäminen ja markkinointi kolmansissa maissa. Määrärahoja
olisi edelleen myönnettävä rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen, koska
nämä toimet vaikuttavat alaan positiivisesti. Tukea olisi annettava myös alalle tehtäviin
investointeihin, joilla pyritään parantamaan yritysten taloudellista suorituskykyä sinällään.
Sivutuotteiden tislaustuen olisi oltava niiden jäsenvaltioiden käytettävissä, jotka haluavat
käyttää tällaista välinettä viinin laadun varmistamiseen samalla ympäristöä suojellen.
(12) Ennaltaehkäisevien välineiden, joita ovat satovakuutus, sijoitusrahastot ja rypäleiden
korjaaminen raakana, olisi oltava tukiohjelmissa tukikelpoisia, jotta tuottajia
kannustettaisiin toimimaan kriisitilanteissa vastuullisesti.
(13) On perusteltua säilyttää joitakin perinteisiä toimenpiteitä siirtymäkauden ajan, jotta
lievennetään tähän saakka yhteisön varoista rahoitettujen tavanomaisten
markkinatoimenpiteiden muuten äkillistä päättämistä. Kyseisiä toimenpiteitä ovat tuki
viinin tislaukselle alkoholijuomiksi, tuki erityiselle tislaustoimenpiteelle ja tuki väkevöidyn
rypäleen puristemehun käytölle.
(14) Lopuksi on otettava huomioon myös se, että jäsenvaltiot voivat eri syistä pitää parempana
myöntää viljelijöille tuotannosta irrotettua tukea tilatukijärjestelmän mukaisesti. Tämä
mahdollisuus olisikin jätettävä jäsenvaltioiden ratkaistavaksi ja tilatukijärjestelmän
erityispiirteiden vuoksi tällaisten siirtojen olisi oltava peruuttamattomia ja niiden
perusteella olisi vastaavasti supistettava kansallisille tukiohjelmille varattuja määrärahoja
(15) Kun yhteisö rahoittaa tukikelpoisia toimenpiteitä, rahoituksen edellytyksenä olisi
mahdollisuuksien mukaan oltava se, että asianomaiset tuottajat noudattavat eräitä
ympäristöön liittyviä sääntöjä. Jos laiminlyöntejä todetaan, tukia olisi alennettava.
(16) Viinialaa olisi tuettava myös Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston
(maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun
neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/20051 mukaisista rakennetoimenpiteistä.
(17) Seuraavat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaiset toimenpiteet lienevät kiinnostavia
viinialan kannalta: nuorten viljelijöiden toiminnan aloittaminen, tekniset investoinnit ja
markkinoinnin kehittäminen, ammatillinen koulutus, tuottajaorganisaatioille tiedotus- ja
menekinedistämistoimiin myönnettävä tuki laatujärjestelmään liittymisen jälkeen,
maatalouden ympäristötoimenpiteet sekä varhaiseläke viljelijöille, jotka lopettavat
kaupallisen maatalouden harjoittamisen siirtääkseen tilan toiselle viljelijälle.
(18) Jotta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaiset määrärahat lisääntyisivät, määrärahoja olisi
siirrettävä asteittain sen mukaiseen talousarvioon, kun kyse on riittävän suurista määristä.
(19) Viinialalla olisi sovellettava eräitä sääntelytoimenpiteitä erityisesti terveyteen, laatuun ja
kuluttajien odotuksiin liittyvistä syistä.
(20) Enemmän kuin 50 000 hehtolitraa vuodessa tuottavien jäsenvaltioiden olisi edelleen oltava
vastuussa niiden rypälelajikkeiden luokittelusta, joista viinin valmistaminen on sallittua
niiden alueilla. Eräät rypälelajikkeet olisi jätettävä luokittelun ulkopuolelle.
(21) Eräitä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita olisi pidettävä yhteisössä kaupan
viinialan tuotteiden erityisluokittelun ja vastaavien eritelmien mukaisesti.
(22) Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet olisi tuotettava noudattaen eräitä
viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia koskevia sääntöjä, joilla taataan, että
terveysnäkökohdat ja kuluttajien odotukset laadun ja tuotantomenetelmien suhteen otetaan
huomioon. Joustavuuden varmistamiseksi kyseisten menetelmien päivittämisestä ja uusien
menetelmien hyväksymisestä olisi huolehdittava täytäntöönpanotoimenpiteiden avulla,
lukuun ottamatta väkevöimistä ja happamuuden lisäämistä koskevia menetelmiä, sillä ne
ovat poliittisesti herkkiä aiheita, joiden muuttamiseksi toimivallan tulisi pysyä neuvostolla.
(23) Viinin alkoholipitoisuuden lisäämiseen olisi sovellettava eräitä rajoja, ja se olisi
tarvittaessa suoritettava lisäämällä viiniin tiivistettyä rypäleen puristemehua tai
puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua tai sakkaroosia, jos sen käyttö on
aiemminkin ollut sallittu. Näiden sallittujen väkevöintien rajat olisi tehtävä tähänastista
tiukemmiksi.
(24) Rypäleiden liikapuristaminen olisi kiellettävä siitä saatavan viinin huonolaatuisuuden
vuoksi.
(25) Komission olisi kansainvälisten vaatimusten täyttämiseksi otettava yleiseksi perustaksi
Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) suosittelemat viininvalmistusmenetelmät.
(26) Yhteisössä olisi kiellettävä kolmannesta maasta peräisin olevan viinin leikkaaminen
yhteisön viinin kanssa samoin kuin kolmansista maista peräisin olevien viinien
leikkaaminen keskenään. Tietynlaista kolmansista maista peräisin olevaa rypäleen
puristemehua, viinirypälemehua ja tietynlaisia tuoreita rypäleitä ei myöskään pitäisi voida
viiniyttää eikä lisätä viiniin yhteisön alueella.
(27) Laatuviinien käsite perustuu yhteisössä muun muassa viinin maantieteelliseen alkuperään
liittyviin erityisominaisuuksiin. Kuluttaja tunnistaa tällaiset viinit niille myönnetyistä
suojatuista alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä, vaikkakaan
nykyjärjestelmä ei ole vielä täysin valmis tältä osin. Jotta asianomaisten tuotteiden laadun
takeena oleva kehys olisi avoin ja kehittyneempi, olisi otettava käyttöön järjestelmä, jossa
alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää koskevat hakemukset tutkitaan noudattaen
lähestymistapaa, jota sovelletaan muihin elintarvikkeisiin kuin viiniin ja väkeviin
alkoholijuomiin yhteisön horisontaalisessa laatupolitiikassa maataloustuotteiden ja
elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä
maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/20061 mukaisesti.
(28) Alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien erityisten
laatuominaisuuksien säilyttämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa tässä suhteessa
(29) Jotta maantieteelliset merkinnät ja alkuperänimitykset saisivat suojan yhteisössä, ne olisi
hyväksyttävä ja rekisteröitävä yhteisön tasolla. Jotta varmistetaan, että nimitykset täyttävät
tässä asetuksessa säädetyt edellytykset, asianomaisen jäsenvaltion kansallisten
viranomaisten olisi tutkittava hakemukset noudattaen yhteisiä vähimmäisvaatimuksia,
joihin kuuluu kansallinen menettely, jonka mukaisesti voidaan esittää hakemusta koskevia
vastaväitteitä. Komission olisi sen jälkeen tutkittava päätökset sen varmistamiseksi, että
hakemukset ovat tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaiset ja että lähestymistapa
on kaikissa jäsenvaltioissa yhdenmukainen.
(30) Suojaa olisi voitava hakea kolmansien maiden alkuperänimityksille ja maantieteellisille
merkinnöille, jotka ovat suojattuja alkuperämaassaan.
(31) Rekisteröintimenettelyssä olisi annettava kaikille jäsenvaltion tai kolmannen maan
luonnollisille tai oikeushenkilöille, joiden oikeutettua etua asia koskee, mahdollisuus
käyttää oikeuksiaan esittämällä vastaväitteensä.
(32) Rekisteröidyillä alkuperänimityksillä ja maantieteellisillä merkinnöillä olisi oltava suoja
sellaista käyttöä vastaan, joka hyödyntää perusteettomasti edellytykset täyttävien
tuotteiden mainetta. Rehellisen kilpailun edistämiseksi ja kuluttajien harhauttamisen
estämiseksi suojan olisi koskettava myös tuotteita ja palveluja, jotka eivät kuulu tämän
asetuksen soveltamisalaan, perustamissopimuksen liitteeseen 1 kuulumattomat tuotteet
(34) Yhteisön alueella suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä varten olisi
oltava valvontajärjestelmä, joka on mahdollisuuksien mukaan yhdenmukainen rehu- ja
elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen
mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta
2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/20041 kanssa,
kuten myös tarkastusjärjestelmä, jolla varmistetaan, että asianomaiset viinit ovat eritelmän
mukaisia.
(35) Jäsenvaltioiden olisi voitava periä maksu aiheutuneiden kulujen kattamiseksi, mukaan
lukien tähän asetukseen perustuvat, suojaamista koskevien hakemusten käsittelystä,
vastustuksesta, muutoshakemuksista ja peruutuspyynnöistä aiheutuneet kulut.
(36) Uutta tarkastelumenettelyä ei pitäisi oikeusvarmuuden vuoksi soveltaa yhteisössä nykyisin
voimassa oleviin alkuperänimityksiin ja maantieteellisiin merkintöihin. Asianomaisten
jäsenvaltioiden olisi kuitenkin annettava komissiolle tiedoksi perustiedot ja säännökset,
joiden perusteella tällaiset nimitykset ja merkinnät on hyväksytty kansallisella tasolla, ja
jollei näitä tietoja toimiteta, alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä voisi menettää
suojansa. Nykyisten alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen peruuttamisen
olisi oikeusvarmuuden vuoksi oltava rajoitettua.
(37) Laatupolitiikkaa säännellään kansallisella tasolla tietyissä jäsenvaltioissa kansallisten
säännösten ja käytäntöjen mukaisesti. Kyseisiä säännöksiä ja käytäntöjä voidaan jatkaa.
(38) Tiettyjä merkintöjä on käytetty yhteisössä perinteisesti, ja ne antavat kuluttajille viinien
erityispiirteistä ja laadusta tietoja, jotka täydentävät alkuperänimityksistä ja
maantieteellisistä merkinnöistä ilmeneviä tietoja. Tällaiset perinteiset merkinnät olisi
voitava suojata yhteisössä sisämarkkinoiden toimivuuden ja rehellisen kilpailun
varmistamiseksi sekä sen välttämiseksi, että kuluttajia johdettaisiin harhaan.
(39) Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kuvauksella, nimityksellä ja
esillepanolla voi olla merkittävä vaikutus niiden markkinoitavuuteen. Jäsenvaltioiden
viinituotteiden merkintöjä koskevan lainsäädännön erot voivat haitata sisämarkkinoiden
toimintaa.
(40) Sen vuoksi olisi vahvistettava säännöt, joissa otetaan huomioon kuluttajien ja tuottajien
oikeutetut edut. Tästä syystä on tarpeen vahvistaa yhteisön merkintäsäännöt.
(41) Säännöissä olisi velvoitettava käyttämään eräitä merkintöjä tuotteen tunnistamiseksi
myyntinimityksen perusteella ja eräiden tärkeiden tietojen antamiseksi kuluttajalle. Eräiden
muiden valinnaisten tietojen käytöstä olisi myös säädettävä yhteisön tasolla.
(42) Jollei muutoin säädetä, viinialan merkintäsääntöjen olisi täydennettävä myytäväksi
tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan
jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY1 vahvistettuja sääntöjä, joita
sovelletaan horisontaalisesti. Kokemusten mukaan merkintäsääntöjä ei ole useinkaan syytä
eriyttää viinituotteen luokan mukaan. Sääntöjä olisi sen vuoksi periaatteessa sovellettava
kaikkiin viiniluokkiin, myös tuontituotteisiin. Säännöissä olisi erityisesti sallittava
rypälelajikkeen ja satovuoden merkitseminen viineihin, joilla ei ole alkuperänimitystä tai
maantieteellistä merkintää, edellyttäen että merkintöjen todenperäisyyttä ja seurantaa
koskevia vaatimuksia ja poikkeuksia noudatetaan ja otetaan huomioon kuluttajille
aiheutuvien sekaannusten mahdollisuus.
(43) Yhteisön tasolla määriteltyihin viinialan tarpeisiin vastaamista voidaan edelleen edistää jo
olemassa olevien ja perustettavien tuottajaorganisaatioiden avulla. Niiden tuottaman
hyödyn olisi synnyttävä niiden jäsenilleen tarjoamiensa palvelujen laajuudesta ja
tehokkuudesta. Sama pätee myös toimialakohtaisiin organisaatioihin. Jäsenvaltioiden olisi
hyväksyttävä organisaatiot, jotka ovat tiettyjen yhteisön tasolla määriteltyjen vaatimusten
mukaisia.
(44) Jäsenvaltioiden olisi voitava panna täytäntöön toimialakohtaisten organisaatioiden tekemät
päätökset viinien markkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Päätösten perusteella ei
pitäisi kuitenkaan voida toteuttaa menettelyjä, jotka voivat vääristää markkinoita.
(45) Yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen yhteisössä edellyttää kauppajärjestelmän
käyttöönottoa yhteisön ulkorajoilla. Kauppajärjestelmän olisi sisällettävä
tuontitullijärjestelmä, ja sen pitäisi periaatteessa vakauttaa yhteisön markkinat.
Kauppajärjestelmän olisi perustuttava yhteisön kansainvälisiin velvollisuuksiin ja
erityisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksista johtuviin velvollisuuksiin.
(46) Kauppavirtojen seuranta liittyy ennen kaikkea hallinnointiin, joka olisi hoidettava
joustavasti. Komission olisi sen vuoksi tehtävä päätös todistuksia kokevista vaatimuksista
ottaen huomioon tuonti- ja vientitodistusten tarve kyseisten markkinoiden hallinnoinnin ja
erityisesti kyseisten tuotteiden tuonnin seurannan kannalta. Todistuksia koskevat yleiset
edellytykset olisi kuitenkin vahvistettava tässä asetuksessa.
(47) Kun tuonti- ja vientitodistuksista säädetään, olisi säädettävä myös vakuudesta niiden
toimien toteuttamisen varmistamiseksi, joille tällaisia todistuksia myönnetään.
(48) Tuontitullijärjestelmä mahdollistaa luopumisen kaikista muista suojatoimenpiteistä
yhteisön ulkorajoilla. Sisämarkkina- ja tullimekanismi voi kuitenkin poikkeuksellisissa
olosuhteissa osoittautua riittämättömäksi. Tällöin yhteisön olisi voitava viipymättä
toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta yhteisön markkinat eivät jäisi ilman suojaa
tällaisten tapausten mahdollisesti aiheuttamilta häiriöiltä. Toimenpiteiden olisi oltava
yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien mukaisia.
(49) Viinirypälemehun ja rypäleen puristemehun tuonnista yhteisön markkinoille aiheutuvien
mahdollisten epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tällaisten tuotteiden
tuonnissa olisi tiettyjen ehtojen täyttyessä edellytettävä lisätuontitullia.
(50) Viinimarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja erityisesti
markkinahäiriöiden välttämiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta kieltää sisäisen ja
ulkoisen jalostuksen menettelyn käyttö. Tällaista markkinoiden hallintovälinettä on yleensä
sovellettava nopeasti, jotta se saavuttaisi tavoitteensa. Komissiolle olisi sen vuoksi
annettava asiaankuuluva toimivalta.
(51) Kolmansista maista tuotaviin tuotteisiin olisi sovellettava yhteisön sääntöjä, jotka koskevat
tuoteluokkia, merkintöjä, alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä. Niiden
mukana olisi oltava määritysseloste.
(52) On aiheellista antaa tietyin edellytyksin komissiolle valtuudet avata ja hallinnoida
perustamissopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista tai neuvoston
antamista säädöksistä johtuvia tariffikiintiöitä.
(53) Viinin ylituotanto on lisääntynyt yhteisössä, kun uusien viljelmien siirtymävaiheen
istutuskieltoa on rikottu. Yhteisössä on merkittävä määrä laittomia istutuksia, jotka
synnyttävät epätervettä kilpailua ja pahentavat viinialan ongelmia.
(54) Olisi erotettava toisistaan ennen 31 päivää elokuuta 1998 ja sen jälkeen toteutetut laittomat
istutukset siltä osin kuin kyseessä ovat tuottajien näihin aloihin liittyvät velvoitteet. Ennen
1 päivää syyskuuta 1998 toteutetuille laittomille istutuksille olisi annettava viimeinen
tilaisuus säännönmukaistamiseen asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 3 kohdan
mukaisin edellytyksin. Tämän asetuksen vastaavaa säännöstä olisi näin ollen sovellettava
takautuvasti.
(55) Ennen 1 päivää syyskuuta 1998 laittomasti istutettuihin aloihin ei ole tähän mennessä
sovellettu raivausvelvoitetta. Olisi säädettävä, että asianomaisten tuottajien on
säännönmukaistettava alat suorittamalla niistä maksu. Jos kyseisiä aloja ei ole
säännönmukaistettu 31 päivään joulukuuta 2009 mennessä, tuottajien olisi raivattava ne
omalla kustannuksellaan. Tämän pakollisen raivausvaatimuksen noudattamatta jättämisellä
olisi oltava taloudellisia seuraamuksia.
(56) Alat, jotka on istutettu kiellosta huolimatta 31 päivän elokuuta 1998 jälkeen, olisi
raivattava, mikä on asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 säädetty seuraamus. Tämän
pakollisen raivausvaatimuksen noudattamatta jättämisellä olisi oltava taloudellisia
seuraamuksia.
(57) Siihen asti kun säännönmukaistamis- ja raivaustoimenpiteet pannaan täytäntöön, viiniä,
joka on saatu kieltoa rikkoen istutetuilta aloilta, joita ei ole säännönmukaistettu asetuksen
(EY) N:o 1493/1999 mukaisesti, ei saa saattaa markkinoille muuten kuin tislattavaksi
asianomaisen tuottajan kustannuksella. Kyseisen säännön noudattamista voidaan valvoa
(58) Vaikka uusien viljelmien siirtymävaiheen istutuskielto on vaikuttanut jonkin verran
viinimarkkinoiden tarjonnan ja kysynnän tasapainoon, se on samanaikaisesti luonut esteitä
kilpailukykyisille tuottajille, jotka tarvitsevat joustavuutta kasvaneeseen kysyntään
vastaamiseksi.
(59) Koska markkinatasapainoa ei ole vielä saavutettu ja koska raivausjärjestelmän kaltaisten
liitännäistoimenpiteiden vaikutus näkyy viiveellä, on tärkeää pitää voimassa uusien
viljelmien istutuskielto 31 päivään joulukuuta 2015, jolloin se olisi lopullisesti
lakkautettava, jotta kilpailukykyiset tuottajat voivat vapaasti toimia markkinaedellytysten
mukaisesti. Jäsenvaltioille olisi kuitenkin annettava mahdollisuus jatkaa tätä kieltoa
alueillaan 31 päivään joulukuuta 2018 saakka, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi.
(60) Nykyinen mahdollisuus sallia uusia istutuksia emoviiniköynnösten varttamisoksien
tuottamista varten taikka uusjaon tai pakkolunastuksen yhteydessä sekä kokeellista
viininviljelyä varten, ei näyttäisi merkittävästi häiritsevän viinimarkkinoita, joten niiden
olisi oltava edelleen sallittuja asianmukaisesti valvottuina.
(61) Uudelleenistutusoikeuksia olisi edelleen myönnettävä tuottajille, jotka sitoutuvat
raivaamaan vastaavan viiniköynnöstä kasvavan alan, koska tällaisten istutusten
nettovaikutus tuotantoon on yleensä olematon.
(62) Lisäksi jäsenvaltion olisi voitava sallia uudelleenistutusoikeuksien siirto toiselle tilalle, jos
valvonta on riittävää ja siirto tehdään laadun parantamiseksi, siirto koskee
(63) Olisi perustettava kansallisten tai alueellisten varantojen järjestelmä tarkoituksena parantaa
viinintuotantokyvyn hallintaa ja edistää uudelleenistutusoikeuksien tehokasta käyttöä, mikä
puolestaan lieventää väliaikaisen istutuskiellon vaikutusta.
(64) Jotta jäsenvaltiot voisivat mukauttaa varantojen istutusoikeuksien käytön paikallisiin
tarpeisiin, niillä olisi oltava laaja harkintavalta varantojen hallinnossa edellyttäen, että
valvonta on riittävää. Tähän olisi liityttävä mahdollisuus ostaa istutusoikeuksia varannon
kartuttamiseksi sekä myydä istutusoikeuksia varannosta. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi
edelleen sallittava olla soveltamatta varantojärjestelmää, jos ne voivat osoittaa niillä jo
olevan tehokas järjestelmä istutusoikeuksien hallinnoimiseksi.
(65) Erityisten etujen myöntäminen nuorille viinintuottajille voi helpottaa toiminnan
aloittamisen lisäksi myös tilojen rakenteellista mukauttamista toiminnan aloittamisen
jälkeen, ja tällaisille tuottajille olisi voitava myöntää oikeuksia varannoista korvauksetta.
(66) Istutusoikeuksien haltijoiden olisi käytettävä oikeudet kohtuullisen ajan kuluessa
voimavarojen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi ja tarjonnan
mukauttamiseksi kysyntään paremmin. Muutoin ne olisi siirrettävä tai jälleensiirrettävä
varantoon. Samoista syistä varantoon siirretyt oikeudet olisi myönnettävä kohtuullisen ajan
kuluessa.
(67) Jäsenvaltioihin, joissa ei ole sovellettu istutusoikeuksien järjestelyä 31 päivään joulukuuta
2007 mennessä, ei sen vuoksi tulisi soveltaa uusien viljelmien siirtymävaiheen
(68) Lisäliitännäistoimenpiteenä olisi otettava käyttöön raivausjärjestelmä tavoitteena luoda
markkinaolosuhteisiin sopeutuva viiniala. Jos tuottaja katsoo, että joidenkin viljelyalojen
olosuhteet eivät ole suotuisia elinkelpoiselle tuotannolle, tuottajalle olisi annettava
mahdollisuus leikata kustannuksiaan ja poistaa kyseiset alat viinintuotannosta sekä
harjoittaa asianomaisilla aloilla muuta toimintaa tai poistaa ne kokonaan
maataloustuotannosta.
(69) Kokemus on osoittanut, että jos raivauksen salliminen palkkiota vastaan jätetään
jäsenvaltioiden tehtäväksi, toimenpide ja sen vaikutukset tarjontaan saattavat olla
tehottomia. Tuottajien olisi sen vuoksi päinvastoin kuin nykyjärjestelmässä voitava
yleisesti osallistua raivausjärjestelmään ja heillä olisi oltava yksinomainen oikeus päättää
sen soveltamisesta. Tuottajille olisi myönnettävä viiniköynnösten raivaamisesta vastineeksi
hehtaarikohtainen palkkio. Ne jäsenvaltiot, joissa tuotetaan alle 50 000 hehtolitraa viiniä
vuodessa, olisi jätettävä raivausjärjestelmän ulkopuolelle, sillä ne eivät vaikuta
merkittävästi yhteisön tuotantoon.
(70) Jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa puolueettomin perustein raivauspalkkion tasot
komission määrittämien asteikkojen mukaisesti.
(71) Raivattujen alojen vastuullisen käsittelyn varmistamiseksi palkkio-oikeuden edellytyksenä
olisi oltava, että asianomainen tuottaja noudattaa sovellettavia ympäristösääntöjä. Jos
sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, raivauspalkkiota tulisi vähentää samassa suhteessa.
(72) Jäsenvaltioiden olisi ympäristöongelmien estämiseksi voitava kieltää raivaukset
vuoristoalueilla, jyrkkärinteisillä alueilla ja joillakin pienten saarten alueilla sekä
erityisedellytysten mukaisesti, kun kyseessä ovat ympäristönäkökohdat. Yhteisön
syrjäisimpiä alueita koskevan politiikan mukaisesti raivausjärjestelmää ei sovelleta
Azoreihin, Madeiraan eikä Kanariansaariin. Jäsenvaltioiden olisi voitava keskeyttää
raivausjärjestelmän soveltaminen, kun raivatun alan yhteenlaskettu osuus on 8 prosenttia
viiniköynnöstä kasvavasta alasta (10 prosenttia alueellisesti).
(73) Jos jossakin jäsenvaltiossa raivattu ala ylittäisi 15 prosenttia sen koko viiniköynnöstä
kasvavasta alasta, raivaus olisi voitava rajoittaa 15 prosenttiin kyseisessä jäsenvaltiossa,
jotta vältetään raivausresurssien kohtuuton keskittyminen muiden jäsenvaltioiden
kustannuksella. Lisäksi raivaus olisi voitava lopettaa sellaisena vuonna, jona raivattu ala on
6 % koko viiniköynnöstä kasvavasta alasta.
(74) Raivattua maatalousalaa, jota aiemmin käytettiin viiniköynnösten viljelyyn, olisi pidettävä
tilatukijärjestelmässä tukikelpoisena alana, ja sille olisi myönnettävä keskimääräistä
alueellista tuotannosta irrotettua suoraa tukea, jonka enimmäismäärä ei talousarvioon
liittyvistä syistä saisi ylittää tiettyä summaa.
(75) Kansallisen tuen rajoittamaton myöntäminen voi vaarantaa yhtenäismarkkinoiden
moitteettoman toiminnan. Viinialan yhteiseen markkinajärjestelyyn olisi sen vuoksi
periaatteessa sovellettava valtiontukea koskevia perustamissopimuksen määräyksiä.
Raivauspalkkiota ja eräisiin tukiohjelmiin liittyviä toimenpiteitä koskevissa säännöksissä ei
(76) Viinintuotantokyvyn hallinnan parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava
komissiolle omaa tuotantokykyään koskeva selvitys. Siihen sisältyvien tietojen olisi
perustuttava viinitilarekisteriin, jota olisi ylläpidettävä ja päivitettävä säännöllisesti.
Rekisteriä koskevat yksityiskohtaiset tiedot olisi vahvistettava komission
täytäntöönpanoasetuksella. Sen vuoksi yhteisön viinitilarekisterin perustamisesta
24 päivänä heinäkuuta 1986 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2392/861 olisi
kumottava. Jotta jäsenvaltiot toimittaisivat selvityksen, tukea rakenneuudistukseen ja
uusiin lajikkeisiin siirtymiseen olisi myönnettävä vain selvityksen toimittaneille
jäsenvaltioille.
(77) Viiniyttämiseen käytettävien rypäleiden, rypäleen puristemehun ja viinin tuottajien olisi
toimitettava joka vuosi satoilmoitus, jotta asiaankuuluvien poliittisten ja hallinnollisten
valintojen tekemiseksi olisi käytettävissä tarvittavat tiedot. Jäsenvaltioiden olisi voitava
vaatia viiniyttämiseen käytettävien rypäleiden kauppiaita ilmoittamaan vuosittain
edellisestä sadosta kaupan pidetyt määrät. Rypäleen puristemehun ja viinin tuottajien sekä
muiden kauppiaiden kuin vähittäiskauppiaiden olisi ilmoitettava hallussaan olevan
rypäleen puristemehun ja viinin määrät.
(78) Olisi säädettävä, että kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden
mukana on oltava yhteisössä liikkuessa saateasiakirja, jotta niiden jäljitettävyys on riittävä
erityisesti kuluttajansuojan kannalta.
(79) Jotta perustelluissa kriisitapauksissa voitaisiin toimia myös vuoden 2012 tukiohjelmiin
sisältyvän väliaikaisen erityiselle tislaustoimenpiteelle annettavan tuen päätyttyä,
jäsenvaltioiden olisi voitava antaa tukea erityiselle tislaustoimenpiteelle niin, että
kokonaismäärärahat eivät ylitä 15 %:a jäsenvaltion vuosittaisten kansallisessa
tukiohjelmassa varattujen määrärahojen vastaavasta arvosta. Tällaisesta tuesta olisi
ilmoitettava komissiolle ja se olisi hyväksyttävä tämän asetuksen nojalla ennen sen
myöntämistä.
(80) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä
menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta
1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY1 mukaisesti.
(81) Yhteisön olisi rahoitettava jäsenvaltioille tämän asetuksen soveltamisesta seuraavista
velvollisuuksista aiheutuvia menoja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä
kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/20052 mukaisesti.
(82) Jäsenvaltioiden ja komission olisi toimitettava toisilleen tämän asetuksen soveltamiseksi
tarvittavat tiedot.
(83) Tässä asetuksessa säädettyjen velvollisuuksien noudattamisen varmistamiseksi on tarpeen
tehdä tarkastuksia ja soveltaa seuraamuksia, jos velvollisuuksia ei hoideta. Komissio olisi
sen vuoksi valtuutettava antamaan säännöt, jotka koskevat myös aiheettomasti suoritettujen
maksujen takaisinperintää ja jäsenvaltioiden velvollisuuksia, jotka liittyvät tarkastuksista
(84) Tämän asetuksen noudattamisen varmistamisen tulisi olla jäsenvaltioiden viranomaisten
vastuulla, ja olisi vahvistettava järjestelyt, jotta komissio voi valvoa ja varmistaa
noudattamisen.
(85) Viinialan tilatukijärjestelmään sisällyttämistä koskevan säännöksen antamiseksi kaikkien
aktiivisessa tuotannossa olevien viininviljelyalojen olisi oltava tukikelpoisia
tilatukijärjestelmässä, josta säädetään yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä
koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä
syyskuuta 2003 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1782/20031.
(86) Bulgarian, Tsekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan,
Romanian, Slovenian ja Slovakian viininviljelijöiden olisi saatava hyötyä viinin
tukiosuuden sisällyttämisestä tilatukijärjestelmään samoin edellytyksin kuin viiniviljelijät
yhteisössä sen 30 päivän huhtikuuta 2004 mukaisessa kokoonpanossa. Sen vuoksi viinin
tukiosuuteen tilatukijärjestelmässä ei pitäisi soveltaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003
143 a artiklassa esitettyä tukien lisäystä koskevaa aikataulua.
(87) Asetus (EY) N:o 1782/2003 ja maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja
menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa 17 päivänä joulukuuta
2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 3/20082 olisi muutettava vastaavasti.
(88) Siirryttäessä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 ja muiden viinialan asetusten järjestelyistä
tässä asetuksessa vahvistettuihin järjestelyihin voi ilmetä vaikeuksia, joita ei käsitellä tässä
asetuksessa. Tällaisen mahdollisuuden varalta komission olisi voitava toteuttaa tarvittavat
siirtymätoimenpiteet. Komissiolla olisi myös oltava valtuudet ratkaista erityisiä käytännön
ongelmia,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
I OSASTO
JOHDANTOSÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
-
1.Tässä asetuksessa vahvistetaan erityissäännöt, joita sovelletaan asetuksen (EY)
N:o 1234/2007 liitteessä I olevassa XII osassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon ja
kaupan pitämiseen.
-
2.Tässä asetuksessa säädetään 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta:
-
a)tukitoimenpiteistä;
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan liitteessä I esitettyjä määritelmiä.
II OSASTO
TUKITOIMENPITEET
I luku
Tukiohjelmat
1 JAKSO
JOHDANTOSÄÄNNÖKSET
3 artikla
Soveltamisala
Tässä jaksossa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat sitä, miten yhteisön varoja myönnetään
jäsenvaltioille ja sitä, miten jäsenvaltioiden on käytettävä kyseisiä varoja kansallisissa
tukiohjelmissa, jäljempänä 'tukiohjelmat', viinialan erityisten tukitoimenpiteiden rahoittamiseksi.
4 artikla
Yhteensopivuus ja johdonmukaisuus
-
1.Tukiohjelmien on oltava yhteisön lainsäädännön mukaisia ja johdonmukaisia yhteisön
toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa.
-
2.Jäsenvaltiot ovat vastuussa tukiohjelmista, ja niiden on varmistettava, että tukiohjelmat
ovat sisäisesti johdonmukaisia ja että ne laaditaan ja pannaan täytäntöön puolueettomasti
ottaen huomioon asianomaisten tuottajien taloudellinen tilanne ja tarve välttää tuottajien
perusteetonta eriarvoista kohtelua.
Jäsenvaltiot ovat vastuussa siitä, että tarvittavista tarkastuksista ja seuraamuksista
säädetään ja että ne suoritetaan, jollei tukiohjelmia ole noudatettu.
-
3.Tukea ei myönnetä:
-
a)tutkimushankkeisiin tai toimenpiteisiin tutkimushankkeiden tukemiseksi;
-
b)toimenpiteisiin, jotka sisältyvät asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisiin
jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmiin.
2 JAKSO
TUKIOHJELMIEN TOIMITTAMINEN JA SISÄLTÖ
5 artikla
Tukiohjelmien toimittaminen
-
1.Kunkin liitteessä II tarkoitetun tuottajajäsenvaltion on toimitettava ensimmäisen kerran
viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2008 komissiolle ehdotus viisivuotiseksi tukiohjelmaksi,
joka sisältää tämän luvun mukaisia toimenpiteitä.
Tukiohjelmien tukitoimenpiteet on laadittava jäsenvaltion sopivimmaksi katsomalla
maantieteellisellä tasolla. Tukiohjelmasta on ennen sen komissiolle jättämistä järjestettävä
kuuleminen toimivaltaisten viranomaisten ja asianmukaisen alueellisen tason
organisaatioiden kanssa.
Kukin jäsenvaltio voi toimittaa yhden tukiohjelmaehdotuksen, joka voi olla mukautettu
alueellisten erityispiirteiden mukaan.
-
2.Tukiohjelmaa voi soveltaa kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun se on toimitettu
Jos toimitettu ohjelma ei ole tässä jaksossa vahvistettujen edellytysten mukainen, komissio
ilmoittaa tästä asianomaiselle jäsenvaltiolle. Tällöin jäsenvaltion on toimitettava
komissiolle tarkistettu tukiohjelma. Tarkistettua tukiohjelmaa voi soveltaa kahden
kuukauden kuluttua sen tiedoksi antamisesta, ellei se ole vieläkin yhteensopimaton, missä
tapauksessa sovelletaan tätä alakohtaa.
-
3.Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin jäsenvaltioiden toimittamien
tukiohjelmien muutoksiin.
-
4.Jäljempänä olevaa 6 artiklaa ei sovelleta, jos jäsenvaltion ainoa tukiohjelmatoimenpide
käsittää 9 artiklassa tarkoitetun tilatukijärjestelmään tehtävän tukioikeuksien siirron.
21 artiklaa sovelletaan tällaisessa tapauksessa yksinomaan sen 1 kohdan osalta ja vain sen
vuoden osalta, jona varainsiirto tapahtuu.
6 artikla
Tukiohjelmien sisältö
Tukiohjelmiin on sisällyttävä seuraavaa:
-
a)ehdotettujen toimenpiteiden yksityiskohtainen kuvaus ja määrälliset tavoitteet;
-
b)kuulemisten tulokset;
-
d)toimenpiteiden täytäntöönpanon aikataulu;
-
e)yleinen rahoitusselvitys, josta ilmenevät käytettävät määrärahat ja suunniteltu
määrärahojen alustava kohdentaminen eri toimenpiteisiin liitteessä II esitettyjen
enimmäismäärien rajoissa;
-
f)seurannassa ja arvioinnissa käytettävät perusteet ja määrälliset indikaattorit sekä
tukiohjelman asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi toteutettavat
toimet;
-
g)tukiohjelman täytäntöönpanosta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset.
7 artikla
Tukikelpoiset toimenpiteet
-
1.Tukiohjelmiin sisältyy yksi tai useampia seuraavista toimenpiteistä:
-
a)9 artiklan mukainen tilatukijärjestelmän tuki;
-
b)10 artiklan mukainen menekinedistäminen;
-
c)viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen 11 artiklan mukaisesti;
-
g)15 artiklan mukaiset investoinnit;
-
h)16 artiklan mukainen sivutuotteiden tislaus;
-
i)17 artiklan mukainen viinin tislaaminen alkoholijuomaksi;
-
j)18 artiklan mukainen erityinen tislaustoimenpide;
-
k)19 artiklan mukainen tiivistetyn rypäleen puristemehun käyttö;
-
2.Tukiohjelmiin ei saa sisältyä muita kuin 9 19 artiklassa lueteltuja toimenpiteitä.
8 artikla
Tukiohjelmia koskevat yleissäännöt
-
1.Liitteessä II esitetään käytettävissä olevien yhteisön varojen jakautuminen ja
talousarviorajat.
-
2.Yhteisön tukea voidaan myöntää ainoastaan 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tukiohjelman
toimittamisen jälkeen aiheutuneisiin tukikelpoisiin menoihin.
-
3.Jäsenvaltiot eivät saa osallistua yhteisön tukiohjelmissa rahoittamien toimenpiteiden
-
4.Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat myöntää kansallista tukea
10, 14 ja 15 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin valtiontukea koskevien yhteisön
sääntöjen mukaisesti.
Valtiontukea koskevissa yhteisön säännöissä vahvistettua tuen enimmäismäärää
sovelletaan julkisen rahoituksen kokonaismäärään, johon sisältyy sekä yhteisön että
kansallinen rahoitus.
3 JAKSO
ERITYISET TUKITOIMENPITEET
9 artikla
Tilatukijärjestelmä ja tuki viininviljelijöille
-
1.Jäsenvaltiot voivat myöntää tukea viininviljelijöille myöntämällä heille asetuksen
N:o (EY) 1782/2003 III osaston 3 luvun mukaisia tukioikeuksia kyseisen asetuksen
VII liitteessä olevan O kohdan mukaisesti.
-
2.Jäsenvaltioiden, jotka aikovat käyttää 1 kohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, on
sisällytettävä tämä tuki tukiohjelmiinsa, myös tilatukijärjestelmään tehtävien myöhempien
varainsiirtojen osalta, muuttamalla kyseisiä ohjelmia 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
-
3.Kun 1 kohdan mukainen tuki on myönnetty, se:
-
a)jää tilatukijärjestelmään eikä ole enää käytettävissä eikä sitä anneta käyttöön
5 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimenpiteisiin, jotka on lueteltu tämän asetuksen
-
10 19 artiklassa tukiohjelmien tulevina toimintavuosina;
-
b)vähentää vastaavassa suhteessa tämän asetuksen 10 19 artiklassa luetelluille
toimenpiteille käytettävissä olevia määrärahoja tukiohjelmissa.
10 artikla
Menekinedistäminen kolmansien maiden markkinoilla
-
1.Tämän artiklan mukainen tuki kattaa kolmansissa maissa toteutettavat yhteisön viinejä
koskevat tiedotus- ja menekinedistämistoimet, joilla parannetaan yhteisön viinien
kilpailukykyä kyseisissä maissa.
-
2.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut toimet koskevat viinejä, joilla on suojattu
alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä tai joihin on merkitty rypälelajike.
-
3.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin voi kuulua ainoastaan
-
a)PR-toimintaa ja myynninedistämistä tai mainontaa, jossa korostetaan erityisesti
yhteisön tuotteiden hyviä ominaisuuksia, etenkin laatua, turvallisuutta tai
-
c)tiedotuskampanjoita erityisesti yhteisön alkuperänimitysten, maantieteellisten
merkintöjen ja luonnonmukaisen tuotannon järjestelmistä;
-
d)laajempien markkinointimahdollisuuksien kannalta tarpeellisia uusia markkinoita
koskevat tutkimukset;
-
e)myynninedistämis- ja tiedotustoimien tulosten arviointitutkimuksia.
-
4.Yhteisön rahoitusosuus on menekinedistämistoimissa enintään 50 prosenttia tukikelpoisista
menoista.
11 artikla
Viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen
-
1.Viinitilojen rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen liittyvien
toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa viinintuottajien kilpailukykyä.
-
2.Viinitilojen rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä tuetaan tämän artiklan
mukaisesti vain, jos jäsenvaltiot toimittavat tuotantokykyään koskevan selvityksen
109 artiklan mukaisesti.
-
3.Viinitilojen rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen myönnettävä tuki voi
kattaa ainoastaan yhden tai useamman seuraavista toimista:
-
c)viinitilan hoitotekniikoiden parantaminen.
Tukea ei voida myöntää tavanomaiseen uudistamiseen yli-ikäisillä viinitiloilla.
-
4.Tuki viinitilojen rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen voidaan myöntää
ainoastaan seuraavilla tavoilla:
-
a)tuottajille toimenpiteen täytäntöönpanosta aiheutuneiden tulonmenetysten
korvaaminen;
-
b)rakenneuudistuksesta ja uusiin lajikkeisiin siirtymisestä aiheutuviin kustannuksiin
osallistuminen.
-
5.Kun kyseessä on 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tuottajille toimenpiteen
täytäntöönpanosta aiheutuneiden tulonmenetysten korvaaminen, korvaus voi olla enintään
100 prosenttia asianomaisista menetyksistä, ja se voidaan myöntää jommallakummalla
seuraavista tavoista:
-
a)sen estämättä, mitä V osaston II luvussa säädetään, vanhojen ja uusien
viiniköynnösten samanaikaiselle esiintymiselle myönnetty lupa, joka voi olla
voimassa enintään kolme vuotta kestävän vahvistetun kauden, voi olla voimassa
enintään istutusoikeuksia koskevan siirtymäjärjestelyn päättymiseen saakka;
12 artikla
Rypäleiden korjaaminen raakana
-
1.Tämän artiklan soveltamiseksi rypäleiden raakana korjaamisella tarkoitetaan raakojen
rypäleterttujen hävittämistä tai poistamista kokonaan siten, että kyseiseltä alalta ei tule
lainkaan satoa.
-
2.Rypäleiden raakana korjaamiseen myönnettävällä tuella pyritään palauttamaan tarjonnan ja
kysynnän tasapaino yhteisön viinimarkkinoilla markkinakriisien ehkäisemiseksi.
-
3.Tuki rypäleiden raakana korjaamiseen voidaan myöntää kiinteämääräisenä hehtaaritukena,
jonka asianomainen jäsenvaltio määrittää.
Tuki voi olla enintään 50 prosenttia rypäleterttujen hävittämisestä tai poistamisesta
aiheutuvien suorien kustannusten ja tulonmenetysten summasta.
-
4.Asianomaisten jäsenvaltioiden on otettava käyttöön puolueettomiin perusteisiin perustuva
järjestelmä varmistaakseen, ettei rypäleiden raakana korjaaminen johda siihen, että
yksittäisen viinintuottajan saama korvaus ylittää 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut
enimmäismäärät.
13 artikla
-
2.Sijoitusrahastojen perustamiseen tarkoitettua tukea voidaan myöntää väliaikaisena ja
alenevana tukena rahaston hallintokustannusten kattamiseksi.
14 artikla
Satovakuutus
-
1.Satovakuutukseen myönnettävällä tuella suojataan tuottajien tuloja silloin kun
luonnonkatastrofit, epäsuotuisat sääolot, taudit tai tuholaiseläimet vaikuttavat niihin.
-
2.Satovakuutusta varten voidaan myöntää tukea yhteisön taloudellisena tukena, joka saa olla
enintään:
-
a)80 prosenttia vakuutusmaksuista, jotka tuottaja on maksanut luonnonkatastrofeihin
rinnastettavien epäsuotuisten sääolojen aiheuttamien menetysten varalta;
-
b)50 prosenttia vakuutusmaksuista, jotka tuottaja on maksanut seuraavien varalta:
-
i)a alakohdassa tarkoitetut menetykset ja muut epäsuotuisten sääolojen
-
aiheuttamat menetykset;
-
3.Tukea voidaan myöntää satovakuutusta varten vain, jos asianomaiset vakuutuskorvaukset
eivät korvaa tuottajalle yli sataa prosenttia tulonmenetyksistä ottaen huomioon muut
korvaukset, joita tuottaja on mahdollisesti saanut muista vakuutettuun riskiin liittyvistä
tukijärjestelmistä.
-
4.Satovakuutukseen myönnettävä tuki ei saa vääristää vakuutusmarkkinoiden kilpailua.
15 artikla
Investoinnit
-
1.Tukea voidaan antaa sellaisille aineellisille tai aineettomille investoinneille
viininvalmistuslaitteisiin, viininvalmistamojen infrastruktuuriin ja viinin kaupan
pitämiseen, jotka parantavat yrityksen yleistä suorituskykyä ja koskevat yhtä tai useampaa
seuraavista:
-
a)liitteessä IV tarkoitettujen tuotteiden tuotanto tai kaupan pitäminen;
-
b)liitteessä IV tarkoitettuihin tuotteisiin liittyvä uusien tuotteiden, prosessien tai
-
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu enimmäistuki rajoitetaan koskemaan mikroyritysten sekä
pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa
komission suosituksessa1 tarkoitettuja mikro- ja pienyrityksiä sekä keskisuuria yrityksiä.
Kokorajoitusta ei sovelleta enimmäistuen osalta Azorien, Madeiran, Kanariansaarten,
Ranskan merentakaisten departementtien ja Egeanmeren pienten saarten hyväksi
toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä 18 päivänä syyskuuta 2006 annetussa
asetuksessa (EY) N:o 1405/20062 tarkoitettujen Egeanmeren pienten saarten alueilla.
Enimmäistuki-intensiteetti puolitetaan, kun on kyse suosituksen 2003/361/EY liitteessä
olevan I osaston 2 artiklan 1 kohdan piiriin kuulumattomista yrityksistä, joiden
palveluksessa on vähemmän kuin 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on alle
200 miljoonaa euroa.
Tukea ei saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään
vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja niiden rakenteiden uudistamiseksi
myönnettävää valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa.
-
3.Tukikelpoisiksi menoiksi ei lasketa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 3 kohdan
a c alakohdassa tarkoitettuja menoja.
-
4.Yhteisön rahoitusosuuteen tukikelpoisista investointikustannuksista sovelletaan seuraavia
tuen enimmäismääriä:
-
c)75 prosenttia unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan
erityistoimenpiteistä 30 päivänä tammikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY)
N:o 247/20061 mukaisiksi syrjäisimmiksi alueiksi luokitelluilla alueilla;
-
d)65 prosenttia asetuksessa (EY) N:o 1405/2006 tarkoitettujen Egeanmeren pienten
saarten alueilla.
-
5.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen sovelletaan tarvittavin muutoksin asetuksen (EY)
N:o 1698/2005 72 artiklaa.
16 artikla
Sivutuotteiden tislaustuki
-
1.Tukea voidaan myöntää viiniyttämisen sivutuotteiden vapaaehtoiseen tai pakolliseen
tislaukseen, joka on suoritettu liitteessä VI olevassa D kohdassa säädettyjen edellytysten
mukaisesti.
Myönnettävän tuen määrä vahvistetaan tuotetun alkoholin tilavuusprosenttia ja hehtolitraa
kohti. Tukea ei makseta tislattavissa sivutuotteissa olevalle alkoholimäärälle, joka ylittää
10 prosenttia tuotetun viinin sisältämästä alkoholimäärästä.
-
2.Tuen enimmäismäärät perustuvat keräys- ja käsittelykustannuksiin ja ne vahvistetaan
113 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
17 artikla
Viinin tislaaminen alkoholijuomaksi
-
1.Tukea voidaan myöntää hehtaarikohtaisena tukena 31 päivään heinäkuuta 2012 saakka
tuottajille, joiden tuottama viini tislataan alkoholijuomaksi.
-
2.Ennen tuen myöntämistä on esitettävä asiaankuuluvat viinin tislausta koskevat sopimukset
sekä todisteet tislaukseen toimittamisesta.
18 artikla
Erityinen tislaustoimenpide
-
1.Tukea voidaan myöntää 31 päivään heinäkuuta 2012 saakka vapaaehtoista tai pakollista
tislaustoimenpidettä varten jäsenvaltioiden päätöksestä perustelluissa kriisitapauksissa
ylijäämien vähentämiseksi tai poistamiseksi ja samalla saatavuuden jatkuvuuden
turvaamiseksi sadosta toiseen.
-
2.Tuen enimmäismäärät vahvistetaan 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn
mukaisesti.
-
3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuetun tislauksen tuloksena tuotettu alkoholi on käytettävä
yksinomaan teollisuudessa tai energiatarkoituksiin kilpailun vääristymisen välttämiseksi.
-
4.Erityistä tislaustoimenpidettä varten käytettävien määrärahojen osuus ei saa ylittää
seuraavia prosenttisosuuksia liitteessä II vahvistetuista käytettävissä olevista
kokonaismäärärahoista jäsenvaltiota kohti kyseisenä talousarviovuonna:
-
-20 prosenttia vuonna 2009;
-
-15 prosenttia vuonna 2010;
-
-10 prosenttia vuonna 2011;
-
-5 prosenttia vuonna 2012.
-
5.Jäsenvaltiot voivat lisätä erityistä tislaustoimenpidettä varten käytettävissä olevia
määrärahoja 4 kohdan mukaisten vuosittaisten enimmäismäärien yli antamalla käyttöön
kansallisia määrärahoja seuraavissa rajoissa (ilmaistuna prosentteina 4 kohdassa esitetystä
vastaavasta vuosittaisesta ylärajasta):
-
-5 prosenttia viinivuonna 2010;
-
-10 prosenttia viinivuonna 2011;
-
-15 prosenttia viinivuonna 2012;
Jäsenvaltioiden on tarvittaessa ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä alakohdassa
tarkoitettujen kansallisten määrärahojen lisäyksestä, ja sille on saatava komission
19 artikla
Tiivistetyn rypäleen puristemehun käyttäminen
-
1.Tukea voidaan myöntää 31 päivään heinäkuuta 2012 viinintuottajille, jotka käyttävät
tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua
lisätäkseen tuotteiden luonnollista alkoholipitoisuutta liitteessä V säädettyjen edellytysten
mukaisesti.
-
2.Myönnettävän tuen määrä vahvistetaan potentiaalisen alkoholipitoisuuden
tilavuusprosenttia ja väkevöimiseen käytettyä puristettua rypälemehuhehtolitraa kohti.
-
3.Tälle toimenpiteelle eri viininviljelyvyöhykkeillä myönnettävän tuen enimmäismäärät
vahvistetaan 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
20 artikla
Täydentävät ehdot
Jos viljelijän todetaan milloin tahansa kolmen vuoden aikana rakenneuudistusta ja uusiin
lajikkeisiin siirtymistä koskevassa tukiohjelmassa maksettujen tukien suorittamisesta tai milloin
tahansa yhden vuoden aikana rypäleiden raakana korjaamista koskevassa tukiohjelmassa
maksettujen tukien suorittamisesta jättäneen noudattamatta tilallaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003
3 7 artiklassa tarkoitettuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia tai hyvän maatalouden ja ympäristön
vaatimusta viljelijästä suoraan johtuvan toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena, tukea alennetaan
4 JAKSO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
21 artikla
Kertomukset ja arviointi
-
1.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain ja ensimmäisen kerran 1 päivään
maaliskuuta 2010 mennessä kertomus tukiohjelmaan kuuluvien toimenpiteiden
täytäntöönpanosta edellisenä varainhoitovuonna.
Kertomuksissa on lueteltava ja kuvattava toimenpiteet, joille on myönnetty tukiohjelmissa
yhteisön tukea, ja erityisesti annettava tietoa 10 artiklassa tarkoitetun
menekinedistämistoimenpiteen täytäntöönpanosta.
-
2.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 1 päivään maaliskuuta 2011 mennessä ja toisen
kerran 1 päivään maaliskuuta 2014 mennessä arviointi tukiohjelman kustannuksista ja
tuloksista sekä suunnitelma niiden tehokkuuden parantamiseksi.
Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä Euroopan parlamentille ja
neuvostolle kertomuksen 9 artiklassa tarkoitetun menekinedistämistoimenpiteen
Nämä toimenpiteet voivat koskea erityisesti:
-
a)tukiohjelmien esitysmuotoa;
-
b)tukiohjelmien muuttamista sen jälkeen, kun ne ovat tulleet sovellettaviksi;
-
c)10 19 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden soveltamista koskevia yksityiskohtaisia
sääntöjä;
-
d)edellytyksiä, jotka koskevat yhteisön varoista tulevan tuen julkaisemista ja siitä
tiedottamista;
-
e)raportointia koskevia sääntöjä.
II luku
Määrärahojen siirto
23 artikla
Määrärahojen siirto maaseudun kehittämiseen
-
1.Varainhoitovuodesta 2009 alkaen asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 1 kohdan
b alakohdassa tarkoitettuja maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi tehtäviä
interventiotoimenpiteitä varten 2 kohdassa vahvistetut määrät, jotka perustuvat asetuksen
-
2.Seuraavina kalenterivuosina käytettävissä ovat seuraavat määrät:
-
-2009: 40,5 miljoonaa euroa,
-
-2010: 80,9 miljoonaa euroa,
-
-Vuodesta 2011 121,4 miljoonaa euroa.
-
3.Edellä olevassa 2 kohdassa vahvistetut määrät jaetaan jäsenvaltioille liitteen III mukaisesti.
Jäsenvaltiot, joille ei ole merkitty liitteessä III olevaan nykyiseen taulukkoon määriä niiden
määrien pienuuden vuoksi, jotka muuten johtuisivat liitteen III määrien määrittämiseksi
sovelletun jakoperusteen soveltamisesta (vähemmän kuin 2,5 miljoonaa euroa
siirrettäväksi vuonna 2009), voivat päättää siirtää tällä hetkellä liitteeseen II sisältyvät
määrät kokonaan tai osittain liitteeseen III käytettäväksi omissa maaseudun
kehittämisohjelmissaan. Tällöin asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle siirrosta
30 päivään kesäkuuta 2008 mennessä, ja komissio muuttaa 2 kohdan sekä liitteet II ja III
III OSASTO
SÄÄNTELYTOIMENPITEET
I luku
Yleissäännöt
24 artikla
Viiniköynnöslajikkeiden luokittelu
-
1.Jäsenvaltioiden on luokiteltava viiniköynnöslajikkeet, joita niiden alueella saa istuttaa,
uudelleenistuttaa ja varttaa viininvalmistusta varten, jollei 2 kohdasta muuta johdu.
Jäsenvaltiot voivat luokitella ainoastaan rypälelajikkeet, jotka täyttävät seuraavat
edellytykset:
-
a)kyseinen lajike kuuluu Vitis vinifera -lajiin tai on peräisin Vitis vinifera -lajin ja
muiden Vitis-suvun lajien välisestä risteytyksestä.
-
b)kyseinen lajike ei kuulu seuraaviin lajikkeisiin: Noah, Othello, Isabelle, Jacquez,
Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta luokittelusta poistetaan viiniköynnöslajike,
sen raivaus on suoritettava 15 vuoden kuluessa luokittelusta poistamisesta.
-
2.Jäsenvaltioille, joiden viinintuotanto on enintään 50 000 hehtolitraa viinivuodessa,
laskettuna viiden edeltävän viinivuoden keskituotoksesta, myönnetään vapautus
1 kohdassa tarkoitetusta luokitteluvelvoitteesta.
Myös ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa jäsenvaltioissa saa kuitenkin istuttaa,
uudelleenistuttaa ja varttaa viininvalmistusta varten ainoastaan 1 kohdan a ja b alakohdan
mukaisia rypälelajikkeita.
-
3.Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisestä ja toisesta alakohdasta sekä 2 kohdan toisesta
alakohdasta poiketen seuraavien viiniköynnöslajikkeiden istutus, uudelleenistutus ja
varttaminen on sallittua tieteellisiin ja kokeellisiin tarkoituksiin:
-
a)luokittelemattomat viiniköynnöslajikkeet 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden
osalta;
-
b)muut kuin 1 kohdan a ja b alakohdan mukaiset viiniköynnöslajikkeet 2 kohdassa
tarkoitettujen jäsenvaltioiden osalta.
-
4.Alat, joille on istutettu 1 3 kohdan vastaisesti viinintuotantoon tarkoitettuja
viiniköynnöslajikkeita, on raivattava.
Tällaisia aloja ei ole kuitenkaan pakko raivata, jos kyseinen tuotanto on tarkoitettu
-
5.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuottajat
noudattavat 1 4 kohdan säännöksiä.
25 artikla
Tuotanto ja kaupan pitäminen
-
1.Liitteessä IV luetellut, yhteisössä tuotetut tuotteet on valmistettava 24 artiklan 1 kohdan
mukaisesti luokiteltavista viinirypälelajikkeista.
-
2.Liitteessä IV vahvistettuja rypäletuotteiden luokkien nimityksiä saa käyttää yhteisössä
ainoastaan sellaisen tuotteen kaupan pitämisessä, joka on mainitussa liitteessä
vahvistettujen edellytysten mukainen.
Sen estämättä, mitä 59 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat
kuitenkin sallia, että ilmaisua 'viini' käytetään, jos:
-
a)se on hedelmän nimeen liitettynä yhdysnimikkeen muodossa muiden hedelmien kuin
rypäleiden käymisestä saatujen tuotteiden pitämisessä kaupan tai
-
b)se on osa yhdysnimeä.
Liitteessä IV esitettyjä viiniluokkia vastaavien tuotteiden kanssa ei saa aiheutua
-
4.Edellä olevan 24 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan tarkoitetuista
viiniköynnöslajikkeista saatua viiniä, joka ei vastaa mitään liitteessä IV vahvistetuista
luokista, saa käyttää ainoastaan viinintuottajan oman talouden kulutukseen, viinietikan
valmistukseen tai tislaukseen, lukuun ottamatta pullotettuja viinejä, jotka voidaan todistaa
pullotetuiksi ennen 1 päivää syyskuuta 1971.
II luku
Viininvalmistusmenetelmät ja rajoitukset
26 artikla
Soveltamisala
Tämä luku koskee sallittuja viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia, joita sovelletaan tämän
asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuotannossa ja kaupan pitämisessä sekä menettelyä,
jota noudattaen kyseisistä menetelmistä ja rajoituksista päätetään.
27 artikla
Viininvalmistusmenetelmät ja rajoitukset
-
1.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita yhteisössä tuotettaessa ja säilytettäessä
saa käyttää vain yhteisön lainsäädännössä sallittuja viininvalmistusmenetelmiä, joista on
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta
-
a)viinirypälemehuun ja tiivistettyyn viinirypälemehuun;
-
b)viinirypälemehun valmistukseen tarkoitettuun rypäleen puristemehuun ja
tiivistettyyn rypäleen puristemehuun.
-
2.Viininvalmistusmenetelmiä saa käyttää ainoastaan kyseisten tuotteiden asianmukaiseen
valmistukseen, säilytykseen tai jälkikäsittelyyn.
-
3.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet on tuotettava yhteisössä noudattaen
liitteessä VI vahvistettuja rajoituksia.
-
4.Yhteisössä ei saa pitää kaupan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita, jotka
on valmistettu viininvalmistusmenetelmällä, joka ei ole sallittu yhteisössä tai tapauksen
mukaan kansallisella tasolla, tai jotka ovat liitteessä VI vahvistettujen rajoitusten vastaisia.
28 artikla
Jäsenvaltion päättämät tiukemmat säännöt
Jäsenvaltiot voivat rajoittaa joidenkin viininvalmistusmenetelmien käyttöä tai kieltää niiden käytön
ja säätää tiukemmista rajoituksista yhteisön lainsäädännössä sallituille, alueellaan tuotetuille
viineille vahvistaakseen suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä
varustettujen viinien sekä kuohuviinien ja väkevien viinien olennaisten ominaisuuksien säilymistä.
29 artikla
Viininvalmistusmenetelmien ja rajoitusten salliminen
-
1.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuotantoon ja säilyttämiseen
liittyvien viininvalmistusmenetelmien ja rajoitusten sallimisesta päätetään 113 artiklan
2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, liitteessä V siihen kuuluvien tuotteiden
osalta vahvistettuja väkevöimistä, happamuuden lisäämistä ja happamuuden vähentämistä
koskevia viininvalmistusmenetelmiä sekä liitteessä VI lueteltuja rajoituksia lukuun
ottamatta.
-
2.Jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten viininvalmistusmenetelmien, jotka eivät ole sallittuja,
koekäytön 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavin
edellytyksin.
30 artikla
Sallimisen perusteet
Kun komissio sallii viininvalmistusmenetelmän 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä
noudattaen, se
-
a)ottaa huomioon Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) suosittelemat ja julkaisemat
viininvalmistusmenetelmät ja sellaisten viininvalmistusmenetelmien, jotka eivät ole vielä
sallittuja, koekäytön tulokset;
-
c)ottaa huomioon mahdolliset riskit siitä, että kuluttajia johdetaan harhaan odotusten ja
käsitysten suhteen, sekä tällaisten riskien poistamiseen käytettävien tiedotusmenetelmien
saatavuuden ja käytettävyyden;
-
d)varmistaa, että viinin luonnolliset ja olennaiset ominaisuudet säilyvät eikä asianomaisen
tuotteen koostumus muutu merkittävästi;
-
e)varmistaa, että ympäristöstä huolehtimisen osalta noudatetaan hyväksyttävää
vähimmäistasoa;
-
f)noudattaa liitteissä V ja VI vahvistettuja viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia koskevia
yleisiä sääntöjä.
31 artikla
Määritysmenetelmät
Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden koostumuksen määrittämiseksi käytettävät
menetelmät ja säännöt, joiden perusteella voidaan todeta, onko tuotteita käsitelty sallittujen
viininvalmistusmenetelmien vastaisesti, ovat OIV:n suosittelemat ja julkaisemat
määritysmenetelmät ja säännöt.
Jos OIV ei ole suositellut ja julkaissut mitään menetelmiä tai sääntöjä, menetelmät ja säännöt
vahvistetaan 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
32 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän luvun sekä liitteiden V ja VI täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään
113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jollei mainituissa liitteissä toisin
säädetä.
Nämä toimenpiteet voivat koskea erityisesti:
-
a)säännöksiä, joiden mukaan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä IV lueteltuja yhteisön
viininvalmistusmenetelmiä pidetään sallittuina viininvalmistusmenetelminä;
-
b)kuohuviinien, laatukuohuviinien ja maustettujen laatukuohuviinien sallittuja
valmistusmenetelmiä ja rajoituksia väkevöiminen, happamuuden lisääminen ja
happamuuden vähentäminen mukaan lukien;
-
c)väkevien viinien sallittuja valmistusmenetelmiä ja rajoituksia;
-
d)rypäleen puristemehun ja viinin sekoittamista ja leikkaamista koskevia säännöksiä
liitteessä VI olevan C kohdan edellytysten mukaisesti;
-
e)viininvalmistusmenetelmissä käytettyjen aineiden puhtaus- ja tunnistetietoja, jollei niistä
-
g)tuotteiden, jotka eivät ole 27 artiklan mukaisia, hallussapitoa, liikkuvuutta ja käyttöä
koskevat edellytykset, mahdolliset kyseisen artiklan vaatimuksia koskevat poikkeukset
sekä perusteet, joiden tarkoituksena on estää yksittäisissä tapauksissa liiallinen ankaruus;
-
h)edellytykset, joilla jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten tuotteiden hallussapidon,
liikkuvuuden ja käytön, jotka eivät ole tämän luvun muiden säännösten kuin 27 artiklan
mukaisia tai tämän luvun täytäntöönpanosäännösten mukaisia.
III luku
Alkuperänimitykset, maantieteelliset merkinnät
ja perinteiset merkinnät
33 artikla
Soveltamisala
-
1.IV ja V luvussa vahvistettuja, alkuperänimityksiä, maantieteellisiä merkintöjä ja perinteisiä
merkintöjä koskevia sääntöjä sovelletaan liitteessä IV olevaan 1, 3 6, 8, 9, 11, 15 ja
16 kohtaan.
-
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen perustana on:
-
b)kyseisten tuotteiden yhteisten markkinoiden moitteettoman toiminnan
varmistaminen;
-
c)laatutuotteiden tuotannon edistäminen niin, että sallitaan kansalliset laatupoliittiset
toimenpiteet.
IV luku
Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät
1 JAKSO
MÄÄRITELMÄT
34 artikla
Määritelmät
-
1.Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
-
a)'alkuperänimityksellä' tarkoitetaan alueen, tietyn paikan tai poikkeustapauksissa
maan nimeä, jota käytetään kuvaamaan 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuotetta,
joka on seuraavien vaatimusten mukainen:
-
ii)sen tuotannossa käytetyt rypäleet tulevat yksinomaisesti kyseiseltä
maantieteelliseltä alueelta;
-
iii)sen tuotanto tapahtuu kyseisellä maantieteellisellä alueella;
-
iv)se on saatu Vitis vinifera -lajiin kuuluvista rypälelajikkeista;
-
b)'maantieteellisellä merkinnällä' tarkoitetaan alueen, tietyn paikan tai
poikkeustapauksissa maan nimeä, jota käytetään kuvaamaan 33 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua tuotetta, joka on seuraavien vaatimusten mukainen:
-
i)jolla on määrätty laatu, maine tai muita ominaisuuksia, jotka johtuvat tästä
maantieteellisestä alkuperästä,
-
ii)vähintään 85 prosenttia sen tuotannossa käytetyistä rypäleistä tulee yksinomaan
kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta;
-
iii)sen tuotanto tapahtuu kyseisellä maantieteellisellä alueella;
-
iv)se on saatu Vitis vinifera -lajiin kuuluvista rypälelajikkeista tai mainitun lajin ja
muiden Vitis-suvun lajien välisestä risteytyksestä.
-
2.Tiettyjä perinteisesti käytettyjä nimiä pidetään alkuperänimityksinä, jos ne
-
c)ovat 1 kohdan a alakohdan i iv alakohdan vaatimusten mukaisia;
-
d)käyvät läpi menettelyn, jossa myönnetään tässä luvussa vahvistettu
alkuperänimitysten tai maantieteellisen merkintöjen suoja.
-
3.Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät, mukaan luettuina kolmansissa maissa
sijaitseviin maantieteellisiin alueisiin liittyvät nimitykset ja merkinnät, voidaan suojata
yhteisössä tässä luvussa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
2 JAKSO
SUOJAN HAKEMINEN
35 artikla
Suojahakemusten sisältö
-
1.Hakemuksen, joilla haetaan nimelle suojaa alkuperänimityksenä tai maantieteellisenä
merkintänä, on sisällettävä tekninen asiakirja, jossa on
-
a)suojattava nimi;
-
b)hakijan nimi ja osoite;
Siinä on oltava vähintään
-
a)suojattava nimi;
-
b)viinin (viinien) kuvaus;
-
i)viineistä, joilla on alkuperänimitys, niiden tärkeimmät analyyttiset ja
aistinvaraiset ominaisuudet;
-
ii)viineistä, joilla on maantieteellinen merkintä, niiden tärkeimmät analyyttiset
ominaisuudet sekä arviointi tai ilmoitus niiden aistinvaraisista ominaisuuksista;
-
c)viinin (viinien) valmistuksessa mahdollisesti käytettävät erityiset
viininvalmistusmenetelmät ja viinin (viinien) valmistusta koskevat rajoitukset;
-
d)asianomaisen maantieteellisen alueen rajaus;
-
e)enimmäistuotos hehtaaria kohden;
-
f)maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini (viinit) on saatu;
-
g)tiedot 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tai tarvittaessa 34 artiklan
1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta yhteydestä;
-
h)yhteisön tai kansallisissa säännöksissä vahvistetut vaatimukset tai, jos jäsenvaltiot
niin säätävät, suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää hallinnoivan
-
i)eritelmää koskevien säännösten noudattamisen tarkastamisesta huolehtivien
viranomaisten tai elinten nimi ja osoite ja niiden erityistehtävät.
36 artikla
Suojan hakeminen kolmannessa maassa sijaitsevalle maantieteelliselle alueelle
-
1.Jos suojahakemus koskee kolmannessa maassa sijaitsevaa maantieteellistä aluetta, sen on
sisällettävä 35 artiklassa säädetyt tiedot sekä todiste siitä, että kyseinen nimitys on suojattu
alkuperämaassaan.
-
2.Hakemus on toimitettava komissiolle siten, että hakija toimittaa sen suoraan tai kyseisen
kolmannen maan viranomaisten välityksellä.
-
3.Suojahakemus on tehtävä jollakin yhteisön virallisista kielistä tai sen mukana on oltava
virallinen käännös johonkin kyseisistä virallisista kielistä.
37 artikla
Hakijat
-
1.Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaa voivat hakea
tuottajaryhmittymät tai poikkeustapauksissa yksittäiset tuottajat. Muut osapuolet, joita asia
koskee, voivat olla osallisina hakemuksessa.
-
2.Tuottaja voi jättää hakemuksen ainoastaan tuottamansa viinin suojaamiseksi.
-
3.Jos nimi tarkoittaa jotakin rajat ylittävää maantieteellistä aluetta tai rajat ylittävään
maantieteelliseen alueeseen liittyvää perinteistä nimeä, voidaan jättää yhteinen hakemus.
3 JAKSO
SUOJAN MYÖNTÄMISMENETTELY
38 artikla
Alustava kansallinen menettely
-
1.Edellä olevan 34 artiklan mukaisiin hakemuksiin, jotka koskevat alkuperänimityksen tai
maantieteellisen merkinnän suojaa yhteisöstä peräisin oleville viineille, sovelletaan tämän
artiklan mukaista alustavaa kansallista menettelyä.
-
2.Suojahakemus on jätettävä siinä jäsenvaltiossa, jonka alueelta alkuperänimitys tai
maantieteellinen merkintä on peräisin.
-
3.Jäsenvaltion on tutkittava, onko suojahakemus tässä luvussa vahvistettujen edellytysten
mukainen.
Jäsenvaltion on toteutettava kansallinen menettely hakemuksen julkaisemiseksi
asianmukaisesti ja vahvistettava julkaisemista seuraava, vähintään kahden kuukauden
-
4.Jos jäsenvaltio katsoo, että alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä ei ole
asiaankuuluvien vaatimusten mukainen, myös jos se on yhteensopimaton yhteisön
lainsäädännön kanssa yleisesti, sen on hylättävä hakemus.
-
5.Jos jäsenvaltio katsoo asiaankuuluvien vaatimusten täyttyvän,
-
a)sen on julkaistava yhtenäinen asiakirja ja eritelmä ainakin internetissä, ja
-
b)toimitettava komissiolle 5 kohdassa tarkoitetun myönteisen kannan osalta
suojahakemus, joka sisältää seuraavat tiedot:
-
i)hakijan nimi ja osoite;
-
ii)35 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu yhtenäinen asiakirja;
-
iii)jäsenvaltion ilmoitus siitä, että se katsoo hakijan jättämän hakemuksen olevan
tämän asetuksen edellytysten mukainen;
-
iv)viittaus a alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen.
Nämä tiedot on toimitettava jollakin yhteisön virallisista kielistä tai niiden mukana on
oltava virallinen käännös johonkin kyseisistä virallisista kielistä.
-
6.Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän artiklan noudattamisen edellyttämät lait,
asetukset tai hallinnolliset määräykset 1 päivään elokuuta 2009 mennessä.
-
7.Jos jäsenvaltiolla ei ole maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojaa
koskevaa kansallista lainsäädäntöä, se voi ainoastaan väliaikaisesti myöntää tämän luvun
mukaisesti nimelle kansallisen tason suojan, joka tulee voimaan päivästä, jona hakemus
jätetään komissiolle. Väliaikainen kansallinen suoja lakkaa sinä päivänä, jona tehdään
päätös tämän luvun mukaisesta rekisteröinnistä tai hakemuksen hylkäämisestä.
39 artikla
Komission suorittama hakemuksen tutkiminen
-
1.Komissio julkaisee suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää koskevan
hakemuksen viimeisen jättöpäivän.
-
2.Komissio tutkii, ovatko 38 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut suojahakemukset tämän luvun
edellytysten mukaiset.
-
3.Jos komissio katsoo, että tämän luvun edellytykset täyttyvät, se julkaisee Euroopan unionin
virallisessa lehdessä 35 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan
ja 38 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun viittauksen eritelmän julkaisemiseen.
Muussa tapauksessa päätetään 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen
40 artikla
Vastaväitemenettely
Kahden kuukauden kuluessa 39 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä
julkaisupäivästä kaikki jäsenvaltiot, kolmannet maat sekä luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden
oikeutettua etua asia koskee ja jotka ovat sijoittautuneet muuhun jäsenvaltioon tai asuvat muussa
jäsenvaltiossa kuin suojahakemuksen jättänyt jäsenvaltio tai jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen
maahan tai asuvat kolmannessa maassa, voivat vastustaa ehdotettua suojaa toimittamalla
komissiolle tässä luvussa säädettyihin tukikelpoisuusedellytyksiin liittyvän, asianmukaisesti
perustellun lausuman.
Kolmanteen maahan sijoittautuneiden tai kolmannessa maassa asuvien luonnollisten ja
oikeushenkilöiden on toimitettava lausuma komissiolle joko suoraan tai kyseisen kolmannen maan
viranomaisten välityksellä ensimmäisessä kohdassa asetetussa kahden kuukauden määräajassa.
41 artikla
Suojapäätös
Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella päätetään 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua
menettelyä noudattaen myöntää joko suoja alkuperänimitykselle tai maantieteelliselle merkinnälle,
joka on tämän luvun edellytysten ja yhteisön lainsäädännön mukainen, tai hylätä hakemus, joka ole
mainittujen edellytysten mukainen.
4 JAKSO
ERITYISTAPAUKSET
42 artikla
Homonyymit
-
1.Tämän asetuksen mukaisesti jo rekisteröidyn nimityksen kanssa kokonaan tai osittain
homonyymisen nimen, jonka osalta hakemus on jätetty, rekisteröinnissä on otettava
asianmukaisesti huomioon paikalliset ja perinteiset käytännöt sekä sekaannusten riski.
Homonyymistä nimitystä, joka saa kuluttajan virheellisesti uskomaan, että tuotteet ovat
peräisin joltain muulta alueelta, ei saa rekisteröidä, vaikka nimi olisikin oikea sen alueen
tai paikan osalta, mistä kyseiset tuotteet ovat peräisin.
Rekisteröidyn homonyymisen nimen käyttö on sallittua edellyttäen, että myöhemmin
rekisteröidyn homonyymisen nimen ja jo rekisteröidyn nimen välillä on käytännössä
riittävä ero, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasavertainen kohtelu ja
se, ettei kuluttajaa johdeta harhaan.
-
2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin, jos nimi, jonka osalta hakemus on
jätetty, on kokonaan tai osittain homonyyminen jäsenvaltioiden lainsäädännön nojalla
sellaisenaan suojatun maantieteellisen merkinnän kanssa.
-
3.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden merkitsemisessä ei saa käyttää
rypälelajikkeen nimeä, jos se sisältää suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen
merkinnän tai koostuu tällaisesta nimityksestä tai merkinnästä, jollei komission
täytäntöönpanotoimenpiteistä muuta johdu.
-
4.Edellä olevan 34 artiklan soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden alkuperänimitysten ja
maantieteellisten merkintöjen suoja ei rajoita suojattuja maantieteellisiä merkintöjä, joita
sovelletaan tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä,
merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen
(ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta 15 päivänä tammikuuta 2008 annetussa Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 110/20081 tarkoitettuihin alkoholijuomiin,
ja päinvastoin.
43 artikla
Suojan epäämisperusteet
-
1.Nimiä, joista on tullut yleisnimiä, ei saa suojata alkuperänimityksenä tai maantieteellisenä
merkintänä.
Tässä luvussa ilmaisulla 'nimi, josta on tullut yleisnimi', tarkoitetaan viinin nimeä, josta on
yhteisössä tullut viinin yleinen nimi, vaikka se viittaakin paikkaan tai alueeseen, jossa
kyseistä tuotetta alun perin tuotettiin tai pidettiin kaupan.
-
2.Nimeä ei saa suojata alkuperänimityksenä tai maantieteellisenä merkintänä, jos suoja
saattaa johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen ja
tunnettavuuden vuoksi.
44 artikla
Suhde tavaramerkkeihin
-
1.Jos alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on suojattu tämän asetuksen mukaisesti,
jotakin 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tapausta vastaavan ja johonkin liitteessä IV
lueteltuun luokkaan kuuluvaa tuotetta koskevan tavaramerkin rekisteröintihakemus on
hylättävä, jos tavaramerkin rekisteröintihakemus on tehty sen päivän jälkeen, jona
alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojahakemus toimitettiin komissiolle,
ja alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä suojataan.
Ensimmäisen alakohdan vastaisesti rekisteröidyt tavaramerkit on mitätöitävä.
-
2.Tavaramerkin, jonka käyttö vastaa jotakin 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tapausta ja
jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus
on saatu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti yhteisön alueella tapahtuneella käytöllä
ennen alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamista koskevan
hakemuksen jättämistä komissiolle, käyttöä voidaan jatkaa ja se voidaan uusia
alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamisesta huolimatta, jos
jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988
Tällöin alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän käyttö on sallittua
samanaikaisesti asianomaisen tavaramerkin kanssa.
5 JAKSO
SUOJA JA VALVONTA
45 artikla
Suoja
-
1.Suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä saa käyttää kuka tahansa
asianomaisen eritelmän mukaisesti tuotettua viiniä kaupan pitävä toimija.
-
2.Suojatut alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät sekä kyseisiä suojattuja nimiä
käyttävät, asianomaisen eritelmän mukaisesti tuotetut viinit on suojattu
-
a)suoralta tai välilliseltä suojatun nimen kaupalliselta käytöltä
-
i)vastaavissa tuotteissa, jotka eivät ole suojattua nimeä koskevan eritelmän
mukaisia, tai
-
ii)jos nimen käytöllä hyödynnetään alkuperänimityksen tai maantieteellisen
-
b)väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteen tai palvelun oikea
alkuperä on merkitty tai vaikka suojattu nimi on käännetty tai siihen on liitetty
ilmaisu kuten "laatu", "tyyppi", "menetelmä", "tuotettu kuten", "jäljitelmä",
"makuinen", "kaltainen" tai muu samankaltainen ilmaisu;
-
c)muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka koskevat tuotteen
lähtöpaikkaa, alkuperää, tuotteen luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia, jotka on
merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai asianomaista viinituotetta
koskeviin asiakirjoihin sekä tuotteen pakkaamiseen tavalla, joka on omiaan antamaan
väärän kuvan sen alkuperästä;
-
d)muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen
alkuperän suhteen.
-
3.Suojatuista alkuperänimityksistä ja suojatuista maantieteellisistä merkinnöistä ei saa tulla
yhteisössä 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yleisnimiä.
-
4.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen suojattujen
alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen 2 kohdassa tarkoitettu lainvastainen
käyttö.
46 artikla
47 artikla
Toimivaltaisen valvontaviranomaisen nimeäminen
-
1.Jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tässä
luvussa säädettyjen velvoitteiden valvonnasta asetuksen (EY) N:o 882/2004 4 artiklassa
vahvistettujen perusteiden mukaisesti.
-
2.Jäsenvaltion on varmistettava, että tätä lukua noudattavilla toimijoilla on oikeus kuulua
valvontajärjestelmän piiriin.
-
3.Jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen
viranomainen tai tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset. Komissio julkaisee niiden nimet ja
osoitteet ja ajantasaistaa nämä tiedot säännöllisesti.
48 artikla
Eritelmien noudattamisen tarkastaminen
-
1.Yhteisössä sijaitsevaan alueeseen liittyvien suojattujen alkuperänimitysten ja
maantieteellisten merkintöjen osalta eritelmien noudattamisen tarkastamisesta vuosittain
huolehtii viinin tuotannon aikana sekä kauppakunnostuksen aikana tai sen jälkeen
-
a)47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai tarkoitetut
toimivaltaiset viranomaiset; tai
-
b)yksi tai useampi asetuksen (EY) N:o 882/2004 2 artiklan toisen kohdan
5 alakohdassa tarkoitettu valvontaelin, joka toimii tuotteita sertifioivana laitoksena
kyseisen asetuksen 5 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.
Tarkastuskustannuksista vastaa tarkastuksen kohteena oleva toimija.
-
2.Kolmannessa maassa sijaitsevaan alueeseen liittyvien suojattujen alkuperänimitysten ja
maantieteellisten merkintöjen osalta eritelmien noudattamisen tarkastamisesta vuosittain
huolehtii viinin tuotannon aikana sekä kauppakunnostuksen aikana tai sen jälkeen
-
a)yksi tai useampi kolmannen maan nimeämä viranomainen;
-
b)yksi tai useampi sertifioiva elin.
-
3.Edellä 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen sertifioivien
elinten on noudatettava eurooppalaista standardia EN 45011 tai ISO/IEC Guide 65
(Tuotteita sertifioivat elimet. Yleiset vaatimukset) ja oltava 1 päivästä toukokuuta 2010
niiden mukaisesti hyväksyttyjä.
-
4.Jos 1 kohdan a alakohdassa sekä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu viranomainen tai
tarkoitetut viranomaiset ovat päättäneet tarkastaa eritelmien noudattamisen, niiden on
annettava riittävät takeet objektiivisuudesta ja puolueettomuudesta ja niillä on oltava
käytettävissään tehtäviensä hoitamiseen tarvittava asiantunteva henkilöstö ja voimavarat.
49 artikla
Eritelmän muutokset
-
1.Edellä olevan 37 artiklan edellytykset täyttävä hakija voi pyytää suojatun
alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän eritelmän muutoksen hyväksymistä
erityisesti tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella tai 35 artiklan 2 kohdan toisen
alakohdan c alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen alueen rajauksen tarkistamiseksi.
Pyynnössä on kuvattava ja perusteltava muutokset, joita pyyntö koskee.
-
2.Jos ehdotetusta muutoksesta seuraa yksi tai useampi muutos 35 artiklan 1 kohdan
d alakohdassa tarkoitettuun yhtenäiseen asiakirjaan, muutoshakemukseen sovelletaan
tarvittavin muutoksin 38 41 artiklaa. Jos ehdotetut muutokset kuitenkin ovat vähäisiä,
päätetään 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hakemuksen
hyväksymisestä noudattamatta 39 artiklan 2 kohdassa ja 40 artiklassa säädettyä menettelyä
ja, jos muutos hyväksytään, komissio julkaisee 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.
-
3.Jos ehdotetusta muutoksesta ei seuraa mitään muutosta yhtenäiseen asiakirjaan, sovelletaan
seuraavia sääntöjä:
-
a)jos maantieteellinen alue sijaitsee tietyssä jäsenvaltiossa, tämä jäsenvaltio ilmaisee
muutosta koskevan kantansa ja puoltaessaan muutosta julkaisee muutetun eritelmän
ja ilmoittaa komissiolle hyväksytyistä muutoksista ja niiden perusteista;
-
b)jos maantieteellinen alue sijaitsee kolmannessa maassa, komissio päättää,
hyväksytäänkö ehdotettu muutos.
50 artikla
Peruuttaminen
Komission aloitteesta tai jäsenvaltion, kolmannen maan tai luonnollisen tai oikeushenkilön, jonka
oikeutettua etua asia koskee, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, voidaan päättää 113 artiklan
2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen peruuttaa alkuperänimityksen tai maantieteellisen
merkinnän suoja, jos asianomaisen eritelmän edellytysten täyttymistä ei enää voida taata.
Edellä olevaa 38 41 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.
51 artikla
Nykyiset suojatut viinien nimitykset
-
1.Viinien nimitykset, jotka on suojattu asetuksen (EY) N:o 1493/1999 51 ja 54 artiklan ja
asetuksen (EY) N:o 753/2002 28 artiklan mukaisesti, ovat suojattuja tämän asetuksen
mukaisesti ilman eri toimenpiteitä. Komissio kirjaa ne tämän asetuksen 46 artiklassa
säädettyyn rekisteriin.
-
2.Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdassa tarkoitettujen olemassa olevien suojattujen
viinien nimitysten osalta komissiolle seuraavat tiedot:
-
3.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut viinien nimitykset, joista ei toimiteta 2 kohdassa
tarkoitettuja tietoja 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä, menettävät tämän asetuksen
mukaisen suojan. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asianomaisten nimitysten
poistamiseksi 46 artiklassa säädetystä rekisteristä.
-
4.Edellä olevaa 50 artiklaa ei sovelleta 1 kohdassa tarkoitettuihin olemassa oleviin
suojattuihin viinien nimityksiin.
Komission aloitteesta voidaan 31 päivään joulukuuta 2014 saakka päättää 113 artiklan
2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen peruuttaa tämän artiklan 1 kohdassa
tarkoitetun olemassa olevan suojatun viinin nimityksen suoja, jos se ei ole 34 artiklassa
säädettyjen edellytysten mukainen.
6 JAKSO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
52 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Nämä toimenpiteet voivat erityisesti sisältää tässä luvussa säädettyjen sääntöjen soveltamista
-
b)suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tiettyjen
viinien tuotannon osalta sellaisella maantieteellisellä alueella, joka sijaitsee sen
maantieteellisen alueen läheisyydessä, jolta rypäleet ovat peräisin.
-
c)suojatulla alkuperänimityksellä varustettujen tiettyjen viinien perinteisten tuotantotapojen
osalta.
53 artikla
Maksut
Jäsenvaltiot voivat periä maksun kulujensa kattamiseksi, tämän asetuksen mukaisista
suojahakemusten tutkimisesta, vastaväitteistä sekä muuttamista ja peruuttamista koskevista
pyynnöistä aiheutuneet kulut mukaan luettuina.
V luku
Perinteiset merkinnät
54 artikla
Määritelmä
-
1.'Perinteinen merkintä' tarkoittaa jäsenvaltioissa 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista
tuotteista perinteisesti käytettyä merkintää osoittamaan
-
b)suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen
tuotteiden tuotanto- tai vanhentamismenetelmää taikka viinin laatua, väriä, paikkaa
tai kyseiseen viiniin liittyvää historiallista tapahtumaa.
-
2.Perinteiset merkinnät tunnustetaan, määritellään ja suojataan 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.
55 artikla
Suoja
-
1.Suojattua perinteistä merkintää voidaan käyttää tuotteesta, joka on tuotettu 54 artiklan
2 kohdassa tarkoitetun määritelmän mukaisesti.
Perinteiset merkinnät suojataan lainvastaiselta käytöltä.
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen suojattujen
perinteisten merkintöjen lainvastainen käyttö.
-
2.Perinteisistä merkinnöistä ei saa tulla yhteisössä yleisnimiä.
56 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet erityisesti seuraavien seikkojen osalta
VI luku
Merkinnät ja esittely
57 artikla
Määritelmä
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
-
a)ilmaisulla 'merkintä' tuotteeseen liittyvää mainintaa, tietoa, tavaramerkkiä, kaupallista
merkkiä, kuvaa tai tunnusta, joka on tehty mihin tahansa kyseistä tuotetta seuraavaan tai
siihen viittaavaan pakkaukseen, asiakirjaan, tiedotteeseen, etikettiin, renkaaseen tai
kaulukseen.
-
b)ilmaisulla 'esittely' tietoja, jotka annetaan kuluttajille kyseisen tuotteen pakkauksessa,
mukaan lukien pullojen muoto ja tyyppi.
58 artikla
Horisontaalisten sääntöjen sovellettavuus
Direktiiviä 89/104/ETY, elintarvike-erän tunnistamismerkinnöistä 14 päivänä kesäkuuta 1989
annettua neuvoston direktiiviä 89/396/ETY1, direktiiviä 2000/13/EY ja valmiiksi pakattujen
tuotteiden nimellismääristä 5 päivänä syyskuuta 2007 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston
59 artikla
Pakolliset merkinnät
-
1.Liitteessä IV olevassa 1 11, 13, 15 ja 16 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden, joita pidetään
kaupan yhteisössä tai jotka on tarkoitettu vientiin, merkinnöissä ja esittelyssä on oltava
seuraavat pakolliset tiedot:
-
a)rypäletuotteen luokka liitteen IV mukaisesti;
-
b)viineissä, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä:
-
i)ilmaisu 'suojattu alkuperänimitys' tai 'suojattu maantieteellinen merkintä', ja
-
ii)suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän nimi;
-
c)todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina;
-
d)viinin lähtöisyysmerkintä,
-
e)maininta pullottajasta tai, jos kyseessä on kuohuviini, hiilihapotettu kuohuviiini,
laatukuohuviini tai maustettu laatukuohuviini, valmistajan tai myyjän nimi,
-
f)maininta tuojasta, jos kyseessä on tuontiviini.
-
2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, rypäletuotteen luokka voidaan jättää
mainitsematta viineissä, joissa on suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen
merkinnän nimi.
-
3.Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, ilmaisu 'suojattu alkuperänimitys'
tai 'suojattu maantieteellinen merkintä' voidaan jättää pois seuraavissa tapauksissa:
-
a)merkinnässä on 54 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu perinteinen merkintä,
-
b)merkinnässä on suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän
nimi silloin kun kyseessä ovat 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä
noudattaen määritettävät poikkeukselliset olosuhteet.
60 artikla
Vapaaehtoiset merkinnät
-
1.Edellä olevan 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkinnöissä ja esittelyssä
voi olla seuraavat vapaaehtoiset tiedot:
-
a)satovuosi;
-
b)yhden tai useamman rypälelajikkeen nimi;
-
d)kun kyseessä ovat suojatulla alkuperämerkinnällä tai maantieteellisellä merkinnällä
varustetut viinit, 54 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut perinteiset merkinnät;
-
e)suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää kuvaava yhteisön tunnus;
-
f)eräisiin tuotantomenetelmiin viittaavat ilmaisut;
-
g)kun kyseessä ovat suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä
varustetut viinit, alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän perustana olevaa
aluetta pienemmän tai suuremman maantieteellisen yksikön nimi, joka on muu kuin
suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän nimi.
-
2.Rajoittamatta 42 artiklan 3 kohdan soveltamista 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen
tietojen käytön osalta viineissä, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä
merkintää:
-
a)jäsenvaltioiden on otettava käyttöön lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, joilla
varmistetaan asianomaisten tietojen todenperäisyyden takaavat sertifiointi-,
hyväksymis- ja valvontamenettelyt;
-
b)jäsenvaltiot voivat syrjimättömin ja puolueettomin perustein ja rehellisen kilpailun
asianmukaisesti huomioon ottaen laatia niiden alueella tuotetuista rypälelajikkeista
saadun viinin osalta luetteloita luokittelun ulkopuolelle jäävistä rypälelajikkeista,
-
c)eri jäsenvaltioista peräisin olevien viinien sekoitusten merkinnöissä ei saa käyttää
rypälelajikkeen nimeä tai rypälelajikkeiden nimiä, elleivät jäsenvaltiot toisin sovi ja
varmista, että sertifiointi-, hyväksymis- ja valvontamenettelyt ovat toteutettavissa.
61 artikla
Kielet
-
1.59 ja 60 artiklassa tarkoitetut pakolliset ja vapaaehtoiset merkinnät, jotka ilmaistaan
sanoina, on tehtävä yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä.
-
2.Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, suojatun alkuperänimityksen tai
maantieteellisen merkinnän nimi tai 54 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu
perinteinen merkintä on merkittävä sillä virallisella kielellä tai niillä virallisilla kielillä,
johon tai joihin suojaa sovelletaan.
Jos kyseessä ovat suojatut alkuperänimitykset tai maantieteelliset merkinnät tai kansallinen
erityisnimike, joissa käytetään muuta kuin latinalaista aakkostoa, nimi voidaan merkitä
myös yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä.
62 artikla
Soveltamisen valvonta
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että
63 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Nämä toimenpiteet voivat koskea erityisesti:
-
a)kyseisen tuotteen lähtöisyysmerkintää;
-
b)60 artiklassa lueteltujen vapaaehtoisten merkintöjen käyttöedellytyksiä;
-
c)päällysmerkinnässä olevaan satovuotta ja rypälelajiketta koskevaan mainintaan liittyviä
60 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja erityisvaatimuksia;
-
d)uusia poikkeuksia niiden poikkeuksien lisäksi, joita tarkoitetaan 59 artiklan 2 kohdassa,
jonka mukaan rypäletuotteen luokka voidaan jättää mainitsematta;
VII luku
Tuottajaorganisaatiot ja
toimialakohtaiset organisaatiot
64 artikla
Tuottajaorganisaatiot
-
1.Jäsenvaltiot voivat hyväksyä tuottajaorganisaatiot,
-
a)jotka muodostuvat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuottajista;
-
b)jotka on muodostettu tuottajien aloitteesta;
-
c)joiden tavoitteena on erityisesti yksi tai useampi seuraavista:
-
i)mukauttaa yhdessä tuotantoa markkinoiden vaatimuksiin ja parantaa tuotetta;
-
ii)edistää jäsenten tuottamien tuotteiden tarjonnan keskittymistä ja markkinoille
saattamista;
-
iii)edistää tuotannon ja jalostuksen järkiperäistämistä ja kehittämistä;
-
v)edistää ja antaa ympäristöä säästävien viljelymenetelmien ja
tuotantotekniikoiden toteuttamiseen tarvittavaa teknistä apua;
-
vi)edistää aloitteita, jotka koskevat viininvalmistuksen sivutuotteiden käsittelyä ja
jätehuoltomenetelmiä erityisesti veden, maaperän ja maiseman laadun
suojelemiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tai
parantamiseksi;
-
vii)tutkia kestäviä tuotantomenetelmiä ja markkinakehitystä;
-
viii)edistää II osaston I luvussa tarkoitettujen tukiohjelmien saavuttamista.
-
d)jotka soveltavat perussääntöä, jossa määrätään, että sen jäsenten on erityisesti:
-
i)sovellettava tuottajaorganisaation vahvistamia sääntöjä, jotka liittyvät
tuotantoilmoitusvelvoitteeseen, tuotantoon, kaupan pitämiseen ja
ympäristönsuojeluun;
-
ii)toimitettava tuottajaorganisaation tilastotarkoituksiin pyytämät tiedot, jotka
koskevat erityisesti viljelyaloja ja markkinakehitystä;
-
ii)vastattava seuraamuksista, kun perussäännön mukaisia velvoitteita jätetään
noudattamatta;
-
ii)todisteet siitä, että sillä on asianomaisen jäsenvaltion vahvistama
vähimmäismäärä jäseniä;
-
iii)todisteet siitä, että se tuottaa asianomaisen jäsenvaltion vahvistaman
vähimmäismäärän kaupan pidettäviä tuotteita alueella, jolla se toimii;
-
iv)todisteet siitä, että se pystyy toteuttamaan toimintansa asianmukaisesti keston,
tehokkuuden ja tarjonnan keskittämisen suhteen;
-
v)todisteet siitä, että se todella antaa jäsentuottajilleen ympäristöä säästävien
viljelymenetelmien toteuttamiseen tarvittavaa teknistä apua.
-
2.Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 mukaisesti hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita pidetään
tämän artiklan mukaisesti hyväksyttyinä tuottajaorganisaatioina.
65 artikla
Toimialakohtaiset organisaatiot
-
1.Jäsenvaltiot voivat hyväksyä toimialakohtaiset organisaatiot,
-
a)joihin kuuluu edustajia taloudellisen toiminnan aloilta, jotka liittyvät tämän
asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuotantoon, kauppaan tai
-
c)jotka harjoittavat kansanterveyden ja kuluttajien edun huomioon ottaen yhdellä tai
useammalla yhteisön alueella yhtä tai useampaa seuraavista toimista:
-
i)parantavat tuotantoa ja markkinoita koskevaa tietämystä ja avoimuutta;
-
ii)edistävät tuotteiden markkinoille saattamisen entistä parempaa
yhteensovittamista erityisesti tutkimuksen ja markkinatutkimusten avulla;
-
iii)laativat yhteisön sääntöjen kanssa yhteensopivia vakiosopimuksia;
-
iv)parantavat tuotantokykyä;
-
v)tiedottavat ja toteuttavat tutkimuksia tuotannon ohjaamiseksi markkinoiden
tarpeisiin ja kuluttajien makuun ja odotuksiin entistä paremmin mukautettujen
tuotteiden suuntaan, erityisesti tuotteiden laadun ja ympäristönsuojelun osalta;
-
vi)antavat tietoa suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä
varustettujen viinien erityisominaisuuksista;
-
vii)tutkivat menetelmiä, jotka mahdollistavat kasvinsuojeluaineiden ja muiden
tuotantopanosten käytön rajoittamisen ja takaavat tuotteiden laadun sekä
maaperän ja vesien suojelun;
-
x)toteuttavat viinin menekinedistämiskampanjoita erityisesti kolmansissa maissa;
-
xi)kehittävät menetelmiä ja keinoja, joilla parannetaan tuotteiden laatua kaikissa
tuotannon, viiniyttämisen ja kaupan pitämisen vaiheissa;
-
xii)hyödyntävät, suojaavat ja edistävät luonnonmukaista maataloutta;
-
xiii)hyödyntävät, suojaavat ja edistävät laatumerkintöjä, suojattuja
alkuperänimityksiä ja suojattuja maantieteellisiä merkintöjä;
-
d)jotka ovat tehneet asianomaiselle jäsenvaltiolle hakemuksen, jolla ne hakevat
hyväksyntää ja jossa on seuraavat tiedot:
-
i)todisteet siitä, että oikeussubjekti on a c alakohdassa esitettyjen vaatimusten
mukainen;
-
ii)todisteet siitä, että se toteuttaa toimintaansa yhdellä tai useammalla
asianomaisella alueella;
-
iii)todisteet siitä, että se edustaa merkittävää osaa tämän asetuksen
soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuotannosta tai kaupasta;
-
iv)todisteet siitä, ettei se osallistu tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien
tuotteiden tuotantoon, jalostukseen eikä kaupan pitämiseen.
66 artikla
Hyväksymismenettely
-
1.Hakemukset, joilla haetaan hyväksyntää tuottajaorganisaatiolle tai toimialakohtaiselle
organisaatiolle, on jätettävä siinä jäsenvaltiossa, jossa organisaation päätoimipaikka on, ja
niiden käsittelystä vastaa kyseinen jäsenvaltio.
-
2.Jäsenvaltion on tehtävä päätös organisaation hyväksymisestä tai hyväksymättä jättämisestä
neljän kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä.
67 artikla
Kaupan pitämistä koskevat säännöt
-
1.Viinien ja myös rypäleiden, rypäleen puristemehujen ja viinien, josta kyseiset viinit on
johdettu, yhteisten markkinoiden toiminnan tehostamiseksi ja vakauttamiseksi
tuottajajäsenvaltiot voivat erityisesti toimialakohtaisten organisaatioiden tekemiä päätöksiä
täytäntöön panemalla vahvistaa kaupan pitämistä koskevia sääntöjä tarjonnan
sääntelemiseksi.
Näiden sääntöjen tulee olla tavoitteeseen nähden oikeasuhtaisia eivätkä ne saa:
-
a)liittyä mihinkään liiketoimeen asianomaisen tuotteen ensimmäisen markkinoille
-
c)jäädyttää liian suurta osuutta vuosikerrasta, joka muutoin olisi saatavilla;
-
d)antaa mahdollisuutta kieltäytyä antamasta kansallisia ja yhteisön todistuksia, joita
tarvitaan viinien liikkeeseen luovuttamiseen ja kaupan pitämiseen, jos kaupan
pitämisessä noudatetaan edellä mainittuja sääntöjä.
-
2.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut säännöt on saatettava toimijoiden tietoisuuteen
julkaisemalla ne kokonaisuudessaan asianomaisen jäsenvaltion virallisessa julkaisussa.
68 artikla
Seuranta
Jäsenvaltioiden on
-
a)tehtävä säännöllisin väliajoin tarkastuksia varmistaakseen, että tuottajaorganisaatiot ja
toimialakohtaiset organisaatiot ovat 64 ja 65 artiklassa säädettyjen hyväksymisehtojen
ja -edellytysten mukaisia;
-
b)peruutettava hyväksyntä, jos tuottajaorganisaatio tai toimialakohtainen organisaatio ei ole
enää asiaankuuluvien vaatimusten mukainen, ja määrättävä organisaatioihin sovellettavista
seuraamuksista, jos säännöksiä ei noudateta tai niitä rikotaan.
69 artikla
Tietojen antaminen
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi vuosittain 1 päivänä maaliskuuta ja ensimmäisen
kerran 1 päivänä maaliskuuta 2009 päätökset ja toimenpiteet, jotka ne ovat toteuttaneet edeltävän
kalenterivuoden aikana 66, 67 ja 68 artiklan mukaisesti.
IV OSASTO
KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA
KÄYTÄVÄ KAUPPA
I luku
Yhteiset säännökset
70 artikla
Yleiset periaatteet
-
1.Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin sovelletaan yhteisen tullitariffin
tulleja, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.
71 artikla
Yhdistetty nimikkeistö
Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt ja erityissäännöt sen soveltamisesta koskevat tämän
asetuksen piiriin kuuluvien tuotteiden tariffiluokitusta. Tämän asetuksen soveltamisen pohjalta
saatu tullinimikkeistö, mukaan luettuina tarvittaessa liitteiden I ja IV määritelmät ja luokat, liitetään
yhteiseen tullitariffiin.
II luku
Tuonti- ja vientitodistukset
72 artikla
Tuonti- ja vientitodistukset
-
1.Voidaan päättää 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että yhden tai
useamman CN-koodiin 2009 61, 2009 69 tai 2204 kuuluvan tuotteen tuonti yhteisöön ja
vienti yhteisöstä edellyttää tuonti- tai vientitodistuksen esittämistä.
-
2.Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa otetaan huomioon tuontitodistusten tarve kyseessä
olevien markkinoiden hallinnoinnin ja erityisesti kyseisten tuotteiden tuonnin seurannan
73 artikla
Todistusten antaminen
Jäsenvaltioiden on annettava tuonti- ja vientitodistukset hakijoille riippumatta näiden
sijoittautumispaikasta yhteisössä, ellei neuvoston asetuksessa tai muussa neuvoston säädöksessä
toisin säädetä ja rajoittamatta IV luvun soveltamiseksi toteutettuja toimenpiteitä.
74 artikla
Todistusten voimassaolo
Tuonti- ja vientitodistukset ovat voimassa kaikkialla yhteisössä.
75 artikla
Vakuus
-
1.Tuonti- ja vientitodistusten myöntämisen edellytyksenä on vakuuden asettaminen, jolla
taataan tuonti- ja vientisitoumuksen täyttäminen todistuksen voimassaoloaikana, jollei
113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toisin säädetä.
-
2.Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta vakuus menetetään kokonaan tai osittain, jos tuontia
tai vientiä ei toteuteta tai se toteutetaan ainoastaan osittain todistuksen voimassaoloaikana.
76 artikla
Erityisvakuus
-
1.CN-koodeihin 2009 61, 2009 69 ja 2204 30 kuuluvien viinirypälemehujen ja rypäleen
puristemehujen, joiden osalta yhteisen tullitariffin maksujen soveltaminen riippuu tuotteen
tuontihinnasta, tuontihinnan oikeellisuus tarkistetaan joko jokaisen lähetyksen tarkastuksen
perusteella tai käyttämällä komission kyseisten tuotteiden alkuperämaassa todettujen
hintanoteerausten perusteella laskemaa kiinteää tuontiarvoa.
Jos kyseisen lähetyksen ilmoitettu tulohinta on korkeampi kuin mahdollisesti sovellettava
kiinteä tuontiarvo korotettuna 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen
laaditulla marginaalilla, joka ei saa ylittää kiinteää arvoa yli 10 prosentilla, vaaditaan
kiinteän tuontiarvon perusteella määrätyn tuontitullin suuruisen vakuuden antamista.
Jos kyseisen tavaralähetyksen tulohintaa ei ilmoiteta, yhteisen tullitariffin soveltaminen
riippuu kiinteästä tuontiarvosta tai asiaa koskevien tullilainsäädännön säännösten
soveltamisesta 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määrättävin
edellytyksin.
-
2.Jos liitteessä VI olevassa B.5 tai C kohdassa tarkoitettuja neuvoston poikkeuksia
sovelletaan tuotuihin tuotteisiin, tuojien on annettava näiden tuotteiden osalta määrätyille
tulliviranomaisille vakuus vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen yhteydessä. Vakuus
vapautetaan, kun tuoja esittää sen jäsenvaltion, jossa vapaaseen liikkeeseen luovuttaminen
77 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Nämä toimenpiteet voivat koskea erityisesti:
-
a)perusteita, joilla määritetään sovellettava valvontamenetelmä,
-
b)tekijöitä, jotka on otettava huomioon laskettaessa kiinteitä tuontiarvoja,
-
c)75 ja 76 artiklassa tarkoitettujen vakuuksien suuruutta ja niiden vapauttamista koskevia
sääntöjä,
-
d)tapauksen mukaan luetteloa tuotteista, joiden osalta vaaditaan tuonti- tai vientitodistus,
III luku
Suojatoimenpiteet ja sisäisen ja
ulkoisen jalostuksen menettely
78 artikla
Suojatoimenpiteet
-
1.Jollei tämän artiklan 3 kohdasta muuta johdu, komissio toteuttaa yhteisöön suuntautuvaa
tuontia vastaan suojatoimenpiteitä tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta
yhteisestä menettelystä 7 päivänä maaliskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY)
N:o 519/941 ja tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä 22 päivänä joulukuuta
1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3285/942 mukaisesti.
-
2.Jollei muiden neuvoston säädösten nojalla toisin säädetä, komissio toteuttaa tämän artiklan
3 kohdan mukaisesti suojatoimenpiteitä sellaista yhteisöön suuntautuvaa tuontia vastaan,
josta määrätään perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyissä kansainvälisissä
sopimuksissa.
-
3.Komissio voi toteuttaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet jonkin jäsenvaltion
pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Jos komissio saa jäsenvaltiolta tällaisen pyynnön, se
tekee asiasta päätöksen viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.
Mikä tahansa jäsenvaltio voi saattaa komission 1 ja 2 kohdan mukaisesti tekemät päätökset
neuvoston käsiteltäväksi viiden työpäivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Neuvosto
kokoontuu viipymättä. Se voi määräenemmistöllä muuttaa tai kumota kyseiset päätökset
yhden kuukauden kuluessa päivästä, jona ne saatettiin neuvoston käsiteltäväksi.
-
4.Jos komissio katsoo, että mikä tahansa 1 tai 2 kohdan mukaisesti toteutettu
suojatoimenpide olisi kumottava tai sitä olisi muutettava, se toimii seuraavasti:
-
a)jos toimenpiteestä on päättänyt neuvosto, komissio ehdottaa neuvostolle
suojatoimenpiteen muuttamista tai kumoamista. Neuvosto päättää asiasta
määräenemmistöllä,
-
b)kaikissa muissa tapauksissa komissio kumoaa yhteisön suojatoimenpiteet tai muuttaa
niitä.
79 artikla
Lisätuontitullit
-
1.Viinirypälemehun ja rypäleen puristemehun, jotka on merkitty Uruguayn kierroksen
monenvälisissä kauppaneuvotteluissa tehdyssä maataloussopimuksessa erityistä
suojalauseketta koskevalla ''SSG''-merkillä, tuonnissa kannetaan 70 artiklan 1 kohdassa
vahvistetun tullin lisäksi lisätuontitulli mahdollisten yhteisön markkinoihin kohdistuvien
epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, jos:
-
b)tuonnin määrä ylittää minä tahansa vuonna tietyn tason.
Edellä olevassa b alakohdassa tarkoitetun määrän on perustuttava markkinoille pääsyn
mahdollisuuksiin, jotka määritellään tapauksen mukaan tuonnin prosenttiosuutena
edellisten kolmen vuoden vastaavasta kotimaisesta kulutuksesta.
-
2.Lisätuontitulleja ei määrätä, jos tuonti ei todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita tai
jos vaikutukset ovat epäsuhteessa asetettuun tavoitteeseen nähden.
-
3.Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi tuontihinnat on määriteltävä
tarkasteltavana olevan lähetyksen cif-tuontihintojen perusteella.
Cif-tuontihinta on tarkistettava kyseisen tuotteen edustavan maailmanmarkkinahinnan tai
yhteisön tuontimarkkinoilla vallitsevan edustavan hinnan perusteella.
80 artikla
Sisäisen ja ulkoisen jalostuksen menettelyn keskeyttäminen
-
1.Jos yhteisön markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä sisäisen tai ulkoisen jalostuksen
menettelyn vuoksi, jonkun jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta voidaan
113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää keskeyttää tämän
asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettely
kokonaan tai osittain. Jos komissio saa jäsenvaltiolta tällaisen pyynnön, se tekee asiasta
päätöksen viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.
Jäsenvaltioille ilmoitetaan tällaisista toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi.
Mikä tahansa jäsenvaltio voi saattaa ensimmäisen alakohdan mukaisesti päätetyn
toimenpiteen neuvoston käsiteltäväksi viiden työpäivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta.
Neuvosto kokoontuu viipymättä. Se voi määräenemmistöllä muuttaa tai kumota kyseisen
toimenpiteen yhden kuukauden kuluessa päivästä, jona se saatettiin neuvoston
käsiteltäväksi.
-
2.Siinä määrin kuin viinialan yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen toiminnan
kannalta on tarpeellista, neuvosto voi kieltää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien
tuotteiden sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettelyn kokonaan tai osittain
perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
81 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.
IV luku
Tuontiin sovellettavat säännöt
82 artikla
Tuontiin liittyvät vaatimukset
-
1.Jollei toisin säädetä erityisesti perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyissä
sopimuksissa, alkuperänimityksiä, maantieteellisiä merkintöjä ja päällysmerkintöjä
koskevia, tämän asetuksen III jakson III ja IV luvussa sekä tämän asetuksen 25 artiklan
2 kohdassa vahvistettuja säännöksiä sovelletaan tapauksen mukaan yhteisöön tuotaviin,
CN-koodeihin 2009 61, 2009 69 ja 2204 kuuluviin tuotteisiin.
-
2.Jollei perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyissä sopimuksissa toisin säädetä,
tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet on tuotettava OIV:n suosittelemien ja
julkaisemien tai yhteisön tässä asetuksessa ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden perusteella
sallimien viininvalmistusmenetelmien mukaisesti.
-
3.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuonnin edellytyksenä on:
-
a)toimivaltaisen viranomaisen, joka sisältyy komission julkaisemaan luetteloon, siinä
maassa, josta tuote tulee, antama todistus siitä, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja
-
b)sen maan, josta tuote tulee, nimeämän elimen tai viranomaisen laatima
määritystodistus, jos tuotteet on tarkoitettu ihmisravinnoksi.
83 artikla
Tariffikiintiöt
-
1.Perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista tai mistä tahansa
muusta neuvoston säädöksestä johtuvat tariffikiintiöt tämän asetuksen soveltamisalaan
kuuluvien tuotteiden tuontia varten avataan ja niitä hallinnoidaan tämän asetuksen
113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
-
2.Tariffikiintiöitä hallinnoidaan soveltamalla jotain seuraavista menetelmistä, niiden
yhdistelmää tai jotain muuta asianmukaista menetelmää välttäen kaikenlaista toimijoihin
kohdistuvaa syrjintää:
-
a)hakemusten saapumisjärjestykseen perustuva menetelmä ("ensin tullutta palvellaan
ensin" -periaate),
-
b)jätetyissä hakemuksissa haettujen määrien mukaiseen jakoon perustuva menetelmä
(samanaikaisen tarkastelun menetelmä),
-
c)perinteisiin kaupan järjestelyihin perustuva menetelmä ("perinteiset/uudet
84 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Nämä toimenpiteet voivat koskea erityisesti:
-
a)tuontiin liittyviä vaatimuksia koskevia tietoja;
-
b)takeita tuotteen luonteesta, lähtöisyydestä ja alkuperästä,
-
c)b alakohdassa tarkoitettujen takeiden tarkistamisen mahdollistavan asiakirjan
hyväksymistä.
V OSASTO
TUOTANTOKYKY
I luku
-
2.Siihen asti, kun 1 kohdassa tarkoitettu raivaus on suoritettu, mainitussa kohdassa
tarkoitetuilta alueilta saadut rypäleet ja rypäleistä saadut tuotteet saa luovuttaa liikkeeseen
ainoastaan tislausta varten, jonka kustannuksista tuottaja yksinään vastaa. Tislauksesta
peräisin olevista tuotteista ei kuitenkaan saa valmistaa alkoholia, jonka todellinen
alkoholipitoisuus on enintään 80 tilavuusprosenttia.
-
3.Jäsenvaltioiden on 31 päivästä joulukuuta 2008 alkaen määrättävä tuottajille, jotka eivät
ole noudattaneet kyseistä raivausvelvoitetta, seuraamuksia noudattamatta jättämisen
vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden perusteella, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta jäsenvaltioiden aiemmin määräämiä seuraamuksia.
-
4.Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi vuosittain 1 päivään maaliskuuta
mennessä alat, joille on istutettu viiniköynnöksiä ilman lupaa 31 päivän elokuuta 1998
jälkeen, sekä alat, jotka on raivattu 1 kohdan mukaisesti.
-
5.Jäljempänä olevassa 90 artiklan 1 kohdassa säädetyn uusien viljelmien siirtymävaiheen
istutuskiellon päättyminen 31 päivänä joulukuuta 2015 ei vaikuta tässä artiklassa
säädettyihin velvoitteisiin.
86 artikla
Ennen 1 päivää syyskuuta 1998 laittomasti istutettujen alojen
pakollinen säännönmukaistaminen
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta aloihin, jotka on säännönmukaistettu asetuksen (EY)
N:o 1493/1999 2 artiklan 3 kohdan perusteella, tämän kuitenkaan vaikuttamatta tilien
tarkastamista koskeviin menettelyihin.
-
2.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun maksun suuruuden määrittää jäsenvaltio. Sen on
oltava vähintään yhtä suuri kuin vastaavan istutusoikeuden keskimääräinen arvo
asianomaisella alueella kaksinkertaisena.
-
3.Siihen asti, kun 1 kohdassa tarkoitettu sääntöjenmukaistaminen on tehty, mainitussa
kohdassa tarkoitetuilta alueilta saadut rypäleet ja rypäleistä saadut tuotteet saa luovuttaa
liikkeeseen ainoastaan tislausta varten, jonka kustannuksista tuottaja yksinään vastaa.
Tuotteista ei saa valmistaa alkoholia, jonka todellinen alkoholipitoisuus on enintään
80 tilavuusprosenttia.
-
4.Tuottajan on raivattava omalla kustannuksellaan 1 kohdassa tarkoitetut laittomat alat, joita
ei ole säännönmukaistettu kyseisen kohdan mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2009
mennessä.
Jäsenvaltioiden on määrättävä tuottajille, jotka eivät noudata kyseistä raivausvelvoitetta,
seuraamuksia noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden
perusteella.
Siihen asti, kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu raivaus on suoritettu, 3 kohtaa
sovelletaan tarvittavin muutoksin.
-
5.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin asianomaisen vuoden
maaliskuun 1 päivänä:
-
a)alat, joille on istutettu viiniköynnöksiä ilman istutuslupaa ennen 1 päivää syyskuuta
1998,
-
b)alat, jotka on säännönmukaistettu 1 kohdan mukaisesti, mainitussa kohdassa säädetyt
maksut sekä 2 kohdassa säädetty alueellisten istutusoikeuksien keskimääräinen arvo.
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi ensimmäisen kerran viimeistään
1 päivänä maaliskuuta 2010 alat, jotka on raivattu 4 kohdan ensimmäisen alakohdan
mukaisesti.
-
6.Jäljempänä olevassa 90 artiklan 1 kohdassa säädetyn uusien viljelmien siirtymävaiheen
istutuskiellon päättyminen 31 päivänä joulukuuta 2015 ei vaikuta 3, 4 ja 5 kohdassa
säädettyihin velvoitteisiin.
87 artikla
Liikkeeseen luovuttamattomien ja tislattujen tuotteiden valvonta
-
1.Edellä olevien 85 artiklan 2 kohdan ja 86 artiklan 3 ja 4 kohdan osalta jäsenvaltioiden on
pyydettävä todiste siitä, ettei kyseisiä tuotteita ole luovutettu liikkeeseen tai, jos kyseiset
tuotteet tislataan, tislaussopimusten esittämistä.
-
3.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tislausvelvoitteen alaiset alat ja vastaavat
alkoholimäärät.
88 artikla
Liitännäistoimenpiteet
Edellä olevan 86 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin aloihin niin kauan
kuin niitä ei ole säännönmukaistettu ja 85 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin ei saa soveltaa
mitään kansallisia eikä yhteisön tukitoimenpiteitä.
89 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Nämä säännöt voivat koskea erityisesti:
-
a)jäsenvaltioiden ilmoituksiin liittyviä vaatimuksia, ja myös II liitteessä tarkoitettujen
talousarviomäärärahojen mahdollista alentamista, jos edellytyksiä ei ole noudatettu,
-
b)tietoja seuraamuksista, joita jäsenvaltiot määräävät, jos 85, 86 ja 87 artiklassa säädettyjä
II luku
Istutusoikeuksien siirtymäjärjestely
90 artikla
Viiniköynnösten siirtymävaiheen istutuskielto
-
1.Edellä olevan 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti luokiteltaviin viiniköynnöslajikkeisiin
kuuluvien viiniköynnösten istutus kielletään 31 päivään joulukuuta 2015, sanotun
kuitenkaan rajoittamatta 24 artiklan ja erityisesti sen 3 kohdan soveltamista.
-
2.Edellä olevan 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti luokiteltavien viiniköynnöslajikkeiden
varttaminen muihin kuin kyseisessä artiklassa tarkoitettuihin rypälelajikkeisiin on myös
kielletty 31 päivään joulukuuta 2015.
-
3.Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, kyseisissä kohdissa tarkoitetut istutukset ja
varttamiset sallitaan, jos ne liittyvät
-
a)91 artiklassa säädettyyn uuden viljelmän istutusoikeuteen,
-
b)92 artiklassa säädettyyn uudelleenistutusoikeuteen,
-
5.Edellä olevaa 91 96 artiklaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2015.
-
6.Jäsenvaltiot voivat päättää pitää 1 kohdassa tarkoitetun kiellon voimassa alueellaan tai
osissa aluettaan enintään 31 päivään joulukuuta 2018. Tällöin asianomaisessa
jäsenvaltiossa sovelletaan vastaavasti tässä luvussa ja erityisesti tässä artiklassa säädettyjä
istutusoikeuksien siirtymäjärjestelyä koskevia sääntöjä.
91 artikla
Uusien viljelmien istutusoikeudet
-
1.Jäsenvaltiot voivat myöntää uusien viljelmien istutusoikeuksia tuottajille sellaisten
alueiden osalta:
-
a)jotka on tarkoitettu uusille viljelmille, kun kyseessä on yleisen edun vuoksi
toteutettavaa maanjakoa tai pakkolunastusta koskevat toimenpiteet, jotka
hyväksytään voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti,
-
b)jotka on tarkoitettu kokeellisiin tarkoituksiin,
-
c)jotka on tarkoitettu emoviiniköynnösten varttamisoksien kasvatukseen, tai
-
d)josta saatavat viini tai viinituotteet on tarkoitettu yksinomaan viininviljelijän
-
b)ennen niiden myöntämisvuotta seuraavan toisen viinivuoden päättymistä,
-
c)niihin tarkoituksiin, joihin ne on myönnetty.
92 artikla
Uudelleenistutusoikeudet
-
1.Jäsenvaltioiden on myönnettävä uudelleenistutusoikeuksia tuottajille, jotka ovat raivanneet
viiniköynnöstä kasvavan alan.
Raivatut alat, joista on myönnetty raivauspalkkiota III luvun mukaisesti, eivät kuitenkaan
luo uudelleenistutusoikeuksia.
-
2.Jäsenvaltiot voivat myöntää uudelleenistutusoikeuksia tuottajille, jotka sitoutuvat
raivaamaan viiniköynnöstä kasvavan alan. Tällöin sitoumuksenalainen ala on raivattava
kolmen vuoden kuluessa siitä, kun uudet viiniköynnökset, joihin on myönnetty
uudelleenistutusoikeudet, on istutettu.
-
3.Myönnettyjen uudelleenistutusoikeuksien on vastattava raivatun alan todellista satotasoa.
-
4.Uudelleenistutusoikeudet on käytettävä tilalla, jolle ne on myönnetty. Jäsenvaltiot voivat
lisäksi säätää, että uudelleenistutusoikeuksia saa käyttää ainoastaan raivatuilla alueilla.
-
5.Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, että
uudelleenistutusoikeus voidaan siirtää kokonaan tai osittain toiselle tilalle samassa
jäsenvaltiossa seuraavissa tapauksissa:
-
a)osa kyseisestä tilasta siirretään tälle toiselle tilalle,
-
b)toisen tilan alat on tarkoitettu:
-
i)suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen
viinien tuotantoon, tai
-
ii)viiniköynnösten perusrunkojen emokasvien kasvatukseen.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen poikkeuksien
soveltaminen ei johda tuotantokyvyn yleiseen kasvuun niiden alueella varsinkaan silloin,
kun siirtäminen tapahtuu kastelemattomilta aloilta kastelluille aloille.
-
6.Edellä olevaa 1 5 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin uudelleenistutusoikeuksien
kaltaisiin oikeuksiin, jotka on saatu aiemman yhteisön tai kansallisen lainsäädännön
nojalla.
-
7.Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti myönnetyt
uudelleenistutusoikeudet on käytettävä siinä säädetyissä määräajoissa.
-
2.Jäsenvaltiot, jotka ovat luoneet istutusoikeuksien kansallisen tai alueellisen varannon
asetuksen (EY) N:o 1493/1999 mukaisesti, voivat säilyttää varantonsa niin kauan kuin ne
soveltavat istutusoikeuksien siirtymäjärjestelyä tämän luvun mukaisesti.
-
3.Seuraavat istutusoikeudet on siirrettävä kansalliseen tai alueelliseen varantoon, jos niitä ei
käytetä säädetyssä määräajassa:
-
a)uusien viljelmien istutusoikeudet;
-
b)uudelleenistutusoikeudet
-
c)varannosta myönnetyt istutusoikeudet.
-
4.Tuottajat voivat siirtää uudelleenistutusoikeuksia kansalliseen tai alueelliseen varantoon.
Jäsenvaltioiden on määriteltävä siirron edellytykset ja siitä kansallisista varoista
mahdollisesti maksettava korvaus ottaen huomion asianomaisten oikeutetut edut.
-
5.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta
varantojärjestelmää, jos ne voivat osoittaa alueellaan jo olevan tehokas vaihtoehtoinen
järjestelmä istutusoikeuksien hallinnoimiseksi. Vaihtoehtoinen järjestelmä saa tarvittaessa
poiketa tämän luvun asiaa koskevista säännöksistä.
Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös jäsenvaltioihin, jotka lopettavat asetuksen (EY)
N:o 1493/1999 mukaisesti perustetun kansallisen tai alueellisen varannon toiminnan.
94 artikla
Istutusoikeuksien myöntäminen varannosta
-
1.Jäsenvaltiot voivat myöntää varannosta oikeuksia
-
a)maksutta alle 40-vuotiaille tuottajille, joilla on riittävä ammattitaito ja pätevyys ja
jotka ovat perustamassa ensimmäistä tilaansa maatalousyrittäjänä,
-
b)kansallisiin tai tapauksen mukaan alueellisiin varoihin suoritettavaa maksua vastaan
tuottajille, jotka aikovat käyttää oikeudet sellaisten viinitilojen istuttamiseen, joiden
tuotteilla on taatut markkinat.
Jäsenvaltioiden on määriteltävä vahvistamisperusteet b alakohdassa tarkoitetun maksun
määrälle, joka voi vaihdella kyseessä olevan viinitilan aiotun lopputuotteen mukaan ja sen
mukaan, paljonko on jäljellä siirtymäkautta, jonka aikana sovelletaan 90 artiklan 1 ja
2 kohdassa säädettyä uusien viljelmien istutuskieltoa.
-
2.Kun varannosta myönnettyjä istutusoikeuksia käytetään, jäsenvaltioiden on varmistettava,
että
-
a)sijainti sekä käytettävät lajikkeet ja viljelymenetelmät ovat sellaisia, että niillä
voidaan taata tuotannon mukautuvan markkinoiden vaatimuksiin,
-
3.Varannosta myönnetyt istutusoikeudet, joita ei ole käytetty ennen niiden myöntämisvuotta
seuraavan toisen viinivuoden päättymistä, menetetään ja ne siirretään takaisin varantoon.
-
4.Varannossa olevat istutusoikeudet, joita ei ole myönnetty ennen niiden varantoon
siirtämisvuotta seuraavan viidennen viinivuoden päättymistä, raukeavat.
-
5.Jos jäsenvaltiossa on alueellisia varantoja, se voi antaa sääntöjä, joissa sallitaan
istutusoikeuksien siirto alueellisten varantojen välillä. Jos jäsenvaltiossa on sekä alueellisia
että kansallisia varantoja, se voi myös sallia kyseisten varantojen väliset siirrot.
Siirroissa voidaan soveltaa vähennyskerrointa.
95 artikla
De minimis -sääntö
Tätä lukua ei sovelleta jäsenvaltioissa, joissa ei ole sovellettu yhteisön istutusoikeuksien järjestelyä
31 päivään joulukuuta 2007 mennessä.
96 artikla
Tiukemmat kansalliset säännöt
Jäsenvaltiot voivat vahvistaa uusien viljelmien istutusoikeuksien tai uudelleenistutusoikeuksien
myöntämisen osalta tiukempia kansallisia sääntöjä. Jäsenvaltiot saavat vaatia, että hakemuksia ja
97 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Nämä toimenpiteet voivat koskea erityisesti:
-
a)säännöksiä liiallisten hallinnollisten maksujen välttämiseksi tämän luvun säännösten
soveltamisessa;
-
b)92 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu viiniköynnösten samanaikaista esiintymistä;
-
c)94 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun vähennyskertoimen soveltamista koskevia sääntöjä.
III luku
Raivausjärjestelmä
98 artikla
Soveltamisala ja määritelmä
Tässä luvussa vahvistetaan edellytykset, jotka koskevat viininviljelijöille viiniköynnösten
raivaamisesta myönnettävää palkkiota, jäljempänä 'raivauspalkkio'.
99 artikla
Järjestelmän kesto
Raivausjärjestelmää sovelletaan viinivuoden 2010/2011 loppuun.
100 artikla
Tukikelpoisuusedellytykset
Raivauspalkkio voidaan myöntää ainoastaan, jos asianomainen ala on seuraavien edellytysten
mukainen:
-
a)se ei ole saanut viinitilojen rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä vastaaviin
toimenpiteisiin myönnettävää yhteisön tai kansallista tukea kymmeneen raivauspyyntöä
edeltävään viinivuoteen;
-
b)se ei ole saanut missään muussa yhteisessä markkinajärjestelyssä myönnettävää yhteisön
tukea viiteen raivauspyyntöä edeltävään viinivuoteen;
-
c)sitä hoidetaan;
-
d)se on vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen; Jos jäsenvaltio niin päättää, tämä vähimmäiskoko
voi kuitenkin olla 0,3 hehtaaria kyseisen jäsenvaltion joidenkin sellaisten hallinnollisten
alueiden osalta, joilla viinitilan viiniköynnöstä kasvavan alan keskikoko on suurempi kuin
Sen estämättä, mitä e alakohdassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 3 kohdan ja
tämän asetuksen 86 artiklan 1 kohdan mukaisesti säännönmukaistetuille aloille voidaan myöntää
raivauspalkkio.
101 artikla
Raivauspalkkion määrä
-
1.Myönnettävien raivauspalkkioiden asteikot vahvistetaan 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.
-
2.Jäsenvaltiot vahvistavat raivauspalkkion määrän 1 kohdassa tarkoitettuja asteikkoja
noudattaen ja asianomaisen tilan aiemman tuotoksen perusteella.
102 artikla
Menettely ja talousarvio
-
1.Tuottajien on jätettävä raivauspalkkiohakemus jäsenvaltion viranomaisille vuosittain
viimeistään 15 päivänä syyskuuta. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa 15 päivää syyskuuta
aiemman päivämäärän edellyttäen, että se on myöhempi kuin 30 päivä kesäkuuta ja että ne
ottavat tarvittaessa asianmukaisesti huomioon 104 artiklassa säädettyjen poikkeusten
soveltamisen.
-
3.Raivausjärjestelmän vuotuiset enimmäismäärärahat esitetään liitteessä VII.
-
4.Jos jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittama kokonaismäärä ylittää käytettävissä olevat
talousarviovarat, ilmoitetuille määrille vahvistetaan vuosittain viimeistään 15 päivänä
marraskuuta hyväksymisprosentti 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä
noudattaen, ottaen tarpeen mukaan huomioon 104 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltaminen.
-
5.Jäsenvaltioiden on vuosittain viimeistään 1 päivänä helmikuuta hyväksyttävä hakemukset,
jotka koskevat
-
a)haettuja aloja kokonaisuudessaan, jos komissio ei ole vahvistanut 4 kohdassa
tarkoitettua prosenttimäärää, tai
-
b)aloja sellaisina kuin ne ovat 4 kohdassa tarkoitetun prosenttimäärän soveltamisen
jälkeen, puolueettomin ja syrjimättömin perustein ja seuraavien prioriteettien
mukaisesti:
-
i)Jäsenvaltioiden on asetettava ensimmäiselle sijalle hakijat, joiden
raivauspalkkiohakemus koskee koko heidän viinitilaansa;
-
ii)Jäsenvaltioiden on asetettava toiselle sijalle hakijat, jotka ovat vähintään
55 vuoden ikäisiä, tai vanhempia, jos jäsenvaltiot niin säätävät.
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle vuosittain 1 päivään maaliskuuta mennessä
tiedoksi hyväksytyt hakemukset alueiden ja satoluokkien mukaan eriteltyinä sekä alueen
-
6.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä joulukuuta
edelliseltä viinivuodelta
-
a)raivatut alueet alueittain ja satoluokittain eriteltyinä;
-
b)alueen maksamien raivauspalkkioiden kokonaismäärä.
103 artikla
Täydentävät ehdot
Jos viljelijän todetaan milloin tahansa kolmen vuoden kuluessa raivauspalkkion suorittamisesta
jättäneen noudattamatta tilallaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 3 7 artiklassa tarkoitettuja
lakisääteisiä hoitovaatimuksia ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta viljelijästä suoraan
johtuvan toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena, tukea alennetaan tai se peruutetaan osittain tai
kokonaan noudattamatta jättämisen vakavuuden, laajuuden, keston ja toistuvuuden mukaan, ja
viljelijä on tapauksen mukaan velvoitettava maksamaan se takaisin kyseisissä säännöksissä
vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
104 artikla
Poikkeukset
-
1.Jäsenvaltio voi hylätä 102 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut hakemukset, jos raivatun alan
yhteenlaskettu osuus sen alueella on 8 prosenttia liitteessä VIII tarkoitetusta viiniköynnöstä
Jäsenvaltio voi päättää hylätä 102 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lisähakemukset alueella,
jonka raivatun alan yhteenlaskettu osuus on 10 prosenttia sen viiniköynnöstä kasvavasta
alasta.
-
2.Jäljempänä olevassa 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan
päättää lopettaa raivausjärjestelmän soveltaminen jossakin jäsenvaltiossa, jos vireillä
olevat hakemukset huomioon ottaen raivauksen jatkaminen johtaisi siihen, että raivatun
alan yhteenlaskettu osuus ylittäisi 15 prosenttia jäsenvaltion liitteessä VIII tarkoitetusta
viiniköynnöstä kasvavasta alasta.
-
3.Jäljempänä olevassa 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan
päättää lopettaa raivausjärjestelmän soveltaminen jossakin jäsenvaltiossa tiettynä vuotena,
jos vireillä olevat hakemukset huomioon ottaen raivauksen jatkaminen johtaisi siihen, että
raivatun alan yhteenlaskettu osuus ylittäisi 6 prosenttia jäsenvaltion liitteessä VIII
tarkoitetusta viiniköynnöstä kasvavasta alasta kyseisenä järjestelmän toimintavuotena.
-
4.Jäsenvaltiot voivat katsoa, että vuoristoalueilla tai jyrkkärinteisillä alueilla kasvavat
viiniköynnökset eivät ole tukikelpoisia raivausjärjestelmässä 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen määritettävin edellytyksin.
-
5.Jäsenvaltio voi katsoa, että tietyt alueet eivät ole tukikelpoisia raivausjärjestelmässä, jos
järjestelmän soveltaminen olisi ristiriidassa ympäristönäkökohtien kanssa. Tällä tavalla
tukeen kelpaamattomiksi katsottujen alojen osuus liitteessä VIII tarkoitetusta
-
6.Kreikka voi katsoa, että alat, joille on istutettu viiniköynnöksiä Egeanmeren saarilla ja
Kreikkaan kuuluvilla Joonianmeren saarilla, lukuun ottamatta Kreetaa ja Euboiaa, eivät ole
tukikelpoisia raivausjärjestelmässä.
-
7.Tässä luvussa esitettyä raivausjärjestelmää ei sovelleta Azoreihin, Madeiraan eikä
Kanariansaariin.
-
8.Jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää 4 6 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, on
annettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä elokuuta ja ensimmäisen kerran
1 päivänä elokuuta 2008 tiedoksi toteutettavasta raivaustoimenpiteestä seuraavat tiedot:
-
a)tukeen kelpaamattomiksi katsotut alat,
-
b)perusteet sille, miksi alat katsotaan tukeen kelpaamattomiksi 4 ja 5 kohdan
mukaisesti.
-
9.Jäsenvaltioiden on myönnettävä tukeen kelpaamattomien alojen tai tukeen
kelpaamattomiksi 4 7 kohdan mukaisesti katsottujen alojen tuottajille etusija muissa tässä
asetuksessa säädetyissä tukitoimenpiteissä, erityisesti tapauksen mukaan tukiohjelmien ja
maaseudun kehittämistoimenpiteiden mukaisesti toteutettavassa rakenneuudistusta ja
uusiin lajikkeisiin siirtymistä koskevassa toimenpiteessä.
105 artikla
106 artikla
Täydentävä kansallinen tuki
Jäsenvaltiot voivat myöntää myönnetyn raivauspalkkion lisäksi täydentävää kansallista raivaustukea,
jonka suuruus on enintään 75 prosenttia sovellettavasta raivauspalkkiosta.
107 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän luvun soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Nämä säännöt voivat koskea erityisesti:
-
a)tietoja 100 artiklassa tarkoitetuista tukikelpoisuusedellytyksistä, erityisesti todistetta siitä,
että alueita hoidettiin asianmukaisesti vuosina 2006 ja 2007;
-
b)101 artiklassa tarkoitettuja palkkioluokkia ja -tasoja;
-
c)104 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten perusteita;
-
d)jäsenvaltioiden raportointivelvoitteita raivausjärjestelmän täytäntöönpanon osalta, mukaan
luettuina seuraamukset raportoinnin viivästyessä ja tiedot, joita jäsenvaltiot antavat
tuottajille järjestelmän käyttömahdollisuudesta;
VI OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
108 artikla
Viinitilarekisteri
-
1.Jäsenvaltioiden on pidettävä viinitilarekisteriä, joka sisältää ajantasaiset tiedot
tuotantokyvystä.
-
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu velvollisuus ei koske jäsenvaltioita, joissa 24 artiklan
1 kohdan mukaisesti luokiteltaviin viiniköynnöslajikkeisiin kuuluvien viiniköynnösten
kokonaispinta-ala on pienempi kuin 500 hehtaaria.
109 artikla
Tuotantokykyä koskeva selvitys
Jäsenvaltioiden, joiden tukiohjelmiin sisältyy "viinitilojen rakenneuudistus- ja uusiin lajikkeisiin
siirtymistoimenpide" 10 artiklan mukaisesti, on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään
1 päivänä maaliskuuta ja ensimmäisen kerran viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2009
tuotantokykyään koskeva ajantasainen selvitys 108 artiklassa tarkoitetun viinitilarekisterin
110 artikla
Viinitilarekisterin ja tuotantokykyä koskevan
selvityksen voimassaolon pituus
Voidaan 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää, että 108 ja 109 artiklaa
ei sovelleta enää 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen.
111 artikla
Pakolliset ilmoitukset
-
1.Viiniyttämiseen käytettävien rypäleiden tuottajien sekä rypäleen puristemehun ja viinin
tuottajien on ilmoitettava vuosittain toimivaltaisille kansallisille viranomaisille edellisestä
sadosta tuotetut määrät.
-
2.Jäsenvaltiot voivat vaatia viiniyttämiseen käytettävien rypäleiden kauppiaita ilmoittamaan
vuosittain edellisestä sadosta kaupan pidetyt määrät.
-
3.Rypäleen puristemehun ja viinin tuottajien sekä kauppiaiden vähittäiskauppiaita lukuun
ottamatta on vuosittain ilmoitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille hallussaan
olevan rypäleen puristemehun ja viinin määrä riippumatta siitä, ovatko ne peräisin kyseisen
vuoden vai edellisvuosien sadosta. Kolmansista maista tuodut rypäleen puristemehut ja
viinit on mainittava erikseen.
-
2.Luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden tai henkilöryhmittymien, joilla on
ammattinsa harjoittamista varten hallussaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia
tuotteita, erityisesti tuottajien, pullottajien, jalostajien ja 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen määriteltävien kauppiaiden, on pidettävä kirjaa
erityisesti edellä mainittujen tuotteiden saapuvista ja lähtevistä eristä.
113 artikla
Komiteamenettely
-
1.Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan
2 kohtaa.
-
2.Jos tähän kohtaan viitataan:
-
a)komissiota avustaa sääntelykomitea;
-
b)sovelletaan (EY) N:o 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa;
-
c)päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan
kolme kuukautta.
114 artikla
115 artikla
Jäsenvaltioiden ja komission välinen tiedonvaihto
-
1.Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat toisilleen tiedot, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen
soveltamiseksi erityisesti markkinoiden seurannan ja analysoinnin ja tämän asetuksen
soveltamisalaan kuuluvia tuotteita koskevien kansainvälisten velvollisuuksien täyttämisen
kannalta.
-
2.Yksityiskohtaiset säännöt 1 kohdan soveltamiseksi tarvittavien tietojen määrittelemiseksi
sekä näiden tietojen muodon, sisällön, aikataulun ja määräaikojen sekä tietojen ja
asiakirjojen toimittamista tai käyttöön saattamista koskevien järjestelyjen
määrittelemiseksi annetaan 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
116 artikla
Seuranta
Jäsenvaltioiden on tämän asetuksen soveltamiseksi varmistettava, että ne hallinto- ja
valvontamenettelyt, jotka liittyvät aloihin, ovat yhteensopivia yhdennetyn hallinto- ja
valvontajärjestelmän kanssa seuraavilta osin:
-
a)tietokonepohjainen tietokanta,
-
c)hallinnolliset tarkastukset.
Kyseisten menettelyjen on mahdollistettava ongelmaton ja ristiriidaton yhteistoiminta tai
tietojenvaihto yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän kanssa.
117 artikla
Tarkastukset ja hallinnolliset seuraamukset
sekä niistä raportointi
Lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 145 artiklan n) a kohdan piiriin kuuluvaa asiaa
hyväksytään tämän asetuksen 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen seuraavat:
-
a)säännöt, joilla varmistetaan yhteisön säännösten yhdenmukainen soveltaminen viinialalla
erityisesti tarkastusten osalta, ja säännöt, joilla säännellään tarkastusten parantamiseksi
toteutettavia erityisiä rahoitusmenettelyjä;
-
b)säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden toteuttamia tämän asetuksen soveltamisesta
aiheutuvien velvollisuuksien täyttämiseen liittyviä hallinnollisia ja fyysisiä tarkastuksia,
-
c)hallinnollisten seuraamusten soveltamisjärjestelmä silloin kun havaitaan, että jotakin tämän
asetuksen soveltamisesta johtuvaa velvollisuutta ei täytetä, ottaen huomioon noudattamatta
jättämisen vakavuus, laajuus, kesto ja toistuvuus,
-
e)säännöt, jotka koskevat toteutetuista tarkastuksista ja niiden tuloksista raportointia.
118 artikla
Kansallisten vastuuviranomaisten nimeäminen
-
1.Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi viranomainen, joka on vastuussa siitä, että
yhteisön sääntöjen noudattaminen viinialalla turvataan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta
47 artiklan soveltamista. Jäsenvaltioiden on erityisesti nimettävä laboratoriot, joilla on lupa
suorittaa virallisia määrityksiä viinialalla. Nimettyjen laboratorioiden on oltava
testauslaboratorioiden toiminnalle standardissa ISO/IEC 17025 asetettujen yleisten
perusteiden mukaisia.
-
2.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten ja
laboratorioiden nimet ja osoitteet. Komissio julkaisee nämä tiedot.
119 artikla
Kansallinen tislaustuki kriisitapauksessa
-
1.Jäsenvaltiot voivat myöntää 1 päivästä elokuuta 2012 kansallista tukea viinintuottajille
vapaaehtoista tai pakollista viinin tislaamista varten perustelluissa kriisitapauksissa.
-
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuen on oltava suhteellista ja mahdollistettava kriisin
-
4.Jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää 1 kohdassa tarkoitettua tukea, on toimitettava
asianmukaisesti perusteltu ilmoitus komissiolle. Päätös siitä, onko toimenpide hyväksytty
ja voidaanko tukea myöntää, tehdään 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn
mukaisesti.
-
5.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tislauksen tuloksena tuotettu alkoholi on käytettävä
yksinomaan teollisuudessa tai energiatarkoituksiin kilpailun vääristymisen välttämiseksi.
120 artikla
Komission kertomus
Komissio laatii vuoden 2012 loppuun mennessä raportin ottaen erityisesti huomioon uudistuksen
täytäntöönpanosta saadut kokemukset.
121 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän osaston täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet hyväksytään 113 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Nämä toimenpiteet voivat koskea erityisesti:
-
c)alojen mittaamista,
-
d)rangaistuksia tapauksissa, joissa raportointivelvoitteita ei ole noudatettu,
-
e)111 artiklassa tarkoitettuja pakollisia ilmoituksia,
-
f)112 artiklassa säädettyjä saateasiakirjoja ja rekisteriä,
-
g)119 a artiklassa tarkoitettua kansallista tukea koskevia tietoja.
VII OSASTO
MUUTOKSET SEKÄ SIIRTYMÄ- JA
LOPPUSÄÄNNÖKSET
I luku
Muutokset
122 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muutokset
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1493/1999 2 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa olevat
sanat "31 päivää heinäkuuta 2002" seuraavasti:
123 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muutokset
Muutetaan asetus (EY) N:o 1782/2003 seuraavasti:
-
1)Korvataan 33 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:
"a) heille on myönnetty tukea ainakin yhdestä liitteessä VI tarkoitetusta
tukijärjestelmästä 38 artiklassa tarkoitetulla viitekaudella, tai oliiviöljyn osalta
37 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuina markkinointivuosina, tai
sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin osalta, jos heille on myönnetty
markkinatukea liitteessä VII olevassa K kohdassa tarkoitettuna viitekautena, tai
banaanin osalta, jos heille on myönnetty tulonmenetyksiä korvaavaa tasaustukea
liitteessä VII olevassa L kohdassa tarkoitettuna viitekautena, tai hedelmien ja
vihannesten sekä ruokaperunan ja taimien osalta, jos he olivat hedelmä- ja
vihannestuotteiden, ruokaperunan tai taimien tuottajia jäsenvaltion liitteessä VII
olevan M kohdan mukaisesti kyseisiin tuotteisiin soveltamana viitekautena, tai viinin
osalta, jos he ovat saaneet liitteessä VII olevissa N ja O kohdassa tarkoitetun
tukioikeuden".
-
2)Lisätään 37 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
"Viinin osalta viitemäärä lasketaan ja mukautetaan liitteessä VII olevien N ja O kohdan
-
3)Lisätään 41 artiklaan 1 b alakohta seuraavasti:
"1 b) Viinin osalta ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden viinialan yhteisestä
markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o ...+*9 artiklan ja
102 artiklan 6 kohdan mukaisesti komission käytettäviksi saattamat viimeisimmät
tiedot komissio mukauttaa tämän asetuksen 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua
menettelyä noudattaen liitteessä VIII vahvistettuja kansallisia enimmäismääriä.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansallisten enimmäismäärien mukauttamista
edeltävän vuoden joulukuun 1 päivään mennessä komissiolle liitteessä VII olevassa
N kohdassa tarkoitettujen oikeuksien alueellinen keskiarvo."
_____________________
-
*EUVL L ...
-
4)Lisätään 43 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
"a d) viinin osalta liitteessä VII olevien N ja O kohdan mukainen hehtaarimäärä;"
-
5)Korvataan 44 artiklan 2 kohta seuraavasti:
"2. 'Tukikelpoisilla hehtaareilla' tarkoitetaan tilan maatalousalaa lukuun ottamatta
metsänä tai muussa kuin maatalouskäytössä olleita aloja."
-
6)Korvataan 51 artikla seuraavasti:
"51 artikla
Maan maatalouskäyttö
Viljelijät voivat käyttää 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoitettuja lohkoja kaikkeen
muuhun maataloustoimintaan.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää
1 päivään marraskuuta 2007 mennessä, että määräpäivään asti, jonka jäsenvaltio vahvistaa,
kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010, kyseisten jäsenvaltioiden yhden tai
useamman alueen lohkoja saa edelleen olla käyttämättä:
-
a)yhden tai useamman asetuksen (EY) N:o 2200/96 1 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen
(EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuotteen tuotantoon. Tässä
tapauksessa jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää sallia kerääjäkasvien viljelyn
tukikelpoisilla hehtaareilla enintään kolmen kuukauden pituisena ajanjaksona, joka
alkaa kunakin vuonna 15 päivänä elokuuta; päivämäärää muutetaan kuitenkin
jäsenvaltion pyynnöstä 144 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti
niiden alueiden osalta, joilla vilja normaalisti korjataan aikaisemmin ilmastollisista
syistä;
-
7)Lisätään 63 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:
"Viinin tukiosuuden tilatukijärjestelmään sisällyttämisen osalta jäsenvaltiot voivat päättää
viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2009 soveltaa ensimmäisessä alakohdassa säädettyä
poikkeusta."
-
8)Lisätään 71 c artiklaan kohta seuraavasti:
"Viinin osalta ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o ...+9 artiklan ja
102 artiklan 6 kohdan mukaisesti komission käytettäviksi saattamat viimeisimmät tiedot
komissio mukauttaa tämän asetuksen 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä
noudattaen liitteessä VIII a vahvistettuja kansallisia enimmäismääriä. Jäsenvaltioiden on
ilmoitettava kansallisten enimmäismäärien mukauttamista edeltävän vuoden joulukuun
1 päivään mennessä komissiolle tämän asetuksen liitteessä VII olevassa N kohdassa
tarkoitettujen oikeuksien alueellinen keskiarvo."
-
9)Lisätään 145 artiklan
-
-alakohta seuraavasti:
"de) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat viinin tuen sisällyttämistä
tilatukijärjestelmään asetuksen (EY) N:o...+ mukaisesti."
-
10)Korvataan liitteen IV toisessa sarakkeessa viimeinen luetelmakohta seuraavasti:
" Oliivi- ja viinitilojen ylläpitäminen hyvässä kasvukunnossa".
-
11)Lisätään liitteeseen VII kohdat seuraavasti:
"N. Viini (raivaus)
Viljelijöille, jotka osallistuvat asetuksen (EY) N:o ...+V osaston III luvussa vahvistettuun
raivausjärjestelmään siirretään, raivausta seuraavana vuonna, tukioikeuksia yhtä suuri
määrä kuin on se hehtaarimäärä, josta he ovat saaneet raivauspalkkiota.
Näiden tukioikeuksien yksikköarvon on oltava yhtä suuri kuin vastaavan alueen
tukioikeuksien alueellinen keskiarvo. Yksikköarvo saa kuitenkin joka tapauksessa olla
enintään 350 euroa hehtaarilta.
O. Viini (siirto tukiohjelmista)
Jos jäsenvaltiot päättävät myöntää tukea asetuksen (EY) N:o ...+ 9 artiklan mukaisesti,
niiden on vahvistettava kunkin viljelijän viitemäärä sekä tämän asetuksen 43 artiklan
2 kohdassa tarkoitettu sovellettava hehtaarimäärä:
-
-yhden tai useamman viinivuoden käsittävän edustavan viitekauden osalta alkaen
viinivuodesta 2005/2006. Viitemäärän vahvistamiseen käytettävät viiteperusteet ja
sovellettavat hehtaarimäärät eivät saa perustua viitekauteen, johon sisältyy
viinivuoden 2007/2008 jälkeisiä viinivuosia, jos siirto tukiohjelmiin koskee tukea,
joka maksetaan viljelijöille, jotka ovat tähän saakka saaneet tukea tislaukseen
alkoholijuomiksi tai ovat saaneet taloudellista tukea rypäleen puristemehun käytölle
viinin väkevöimiseen asetuksen (EY) N:o ...+nojalla,
-
-asetuksen (EY) N:o ...+6 artiklan e alakohdassa tarkoitettua tähän tukeen
käytettävissä olevaa kokonaismäärää ylittämättä]."
-
12)Liite VIII:
-
-lisätään tähti ensimmäisessä sarakkeessa olevan sanan "Italia" jälkeen;
-
-lisätään teksti taulukon alapuolelle seuraavasti:
"* Vuosia 2008, 2009 ja 2010 vastaavia määriä vähennetään Italian osalta
20 miljoonalla eurolla (ks. alaviite asetuksen (EY) N:o ...+liitteessä II).
124 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muutokset
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1290/2005 12 artiklan 2 kohta seuraavasti:
"2. Komissio vahvistaa määrät, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklan 2 kohdan
sekä 143 d ja 143 e artiklan, asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen suorien tukien
vapaaehtoista mukauttamista koskevista säännöistä 27 päivänä maaliskuuta 2007 annetun
neuvoston asetuksen (EY) N:o 378/2007* 4 artiklan 1 kohdan ja viinialan yhteisestä
markkinajärjestelystä ... päivänä ...kuuta ... annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o ...**+
23 artiklan 2 kohdan mukaisesti maaseuturahaston käytettävissä.
__________________
-
*EUVL L 95, 5.4.2007, s. 1.
125 artikla
Asetuksen (EY) N:o 3/2008 muutokset
Muutetaan asetus (EY) N:o 3/2008 seuraavasti:
-
1)2 artikla:
-
-korvataan 1 kohdan c kohta seuraavasti:
"c) tiedotustoimet, joiden aiheena on yhteisön järjestelmä, joka koskee suojatulla
alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä,
viinejä, joihin on merkitty rypälelajike sekä suojatulla maantieteellisellä
merkinnällä varustettuja alkoholijuomia;"
-
-korvataan 2 kohta seuraavasti:
"2. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin voi sisämarkkinoilla kuulua
vastuullista juomiskäyttäytymistä ja terveydelle vaaralliseen
alkoholinkulutukseen liittyviä haittoja koskevat tiedotustoimet.
Tukikelpoisiin toimiin voi sisämarkkinoilla kuulua myös osallistuminen
kansallisesti tai Euroopan tasolla merkittäviin tapahtumiin, messuihin ja
näyttelyihin ja erityisesti yhteisön tuotteiden tuotekuvan parantamiseen
tähtäävien näyttelyosastojen avulla."
-
2)Korvataan 3 artiklan 1 kohdan e alakohta seuraavasti:
"e) mahdollisuus tiedottaa yhteisön järjestelmästä, joka koskee suojatulla
alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä, viinejä,
joihin on merkitty rypälelajike sekä suojatulla maantieteellisellä merkinnällä
varustettuja alkoholijuomia, sekä tarve valistaa vastuullisesta juomiskäyttäytymisestä
ja terveydelle vaaralliseen alkoholinkulutukseen liittyvistä haitoista;"
-
3)Lisätään 13 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
"Kun kyseessä on vastuullista juomiskäyttäytymistä ja terveydelle vaaralliseen
alkoholinkulutukseen liittyviä haittoja koskeva yhteisössä toteutettu tiedotus, ensimmäisessä
alakohdassa säädetty prosenttiosuus on 60 prosenttia.".
II luku
Siirtymä- ja loppusäännökset
126 artikla
Siirtymistä helpottavat säännökset
Edellä 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan vahvistaa toimenpiteet,
-
b)ratkaistaan tarvittaessa erityisiä käytännön ongelmia. Tällaiset toimenpiteet voivat
asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa poiketa tietyistä tämän asetuksen säännöksistä.
127 artikla
Valtiontukisääntöjen sovellettavuus
-
1.Jollei 2 kohdasta muuta johdu, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden
tuotantoon ja kauppaan sovelletaan perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa.
-
2.Perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa ei sovelleta:
-
a)tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuun tukeen mukaan lukien 18 artiklan
5 kohdan mukaisesti rahoitettu tuki;
-
b)106 artiklassa tarkoitettuihin täydentäviin kansallisiin tukiin;
-
c)119 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen tukeen.
128 artikla
Kumoamiset, siirtymävaiheessa jatkuva soveltaminen ja viittaukset
-
1.Jollei 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, asetus (ETY) N:o 2392/86 ja asetus (EY)
-
3.Seuraavia asetuksessa (EY) N:o 1493/1999 säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan edelleen
siltä osin kuin on aloitettu tai ryhdytty toteuttamaan kyseisen asetuksen mukaisesti
seuraavia tukikelpoisia toimenpiteitä ennen 1 päivää elokuuta 2008:
-
a)II osaston II ja III luvun mukaiset toimenpiteet (luopumispalkkiot sekä
rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen). Tukea ei kuitenkaan makseta
15 päivän lokakuuta 2008 jälkeen II osaston III luvun nojalla.
-
b)III osaston mukaiset toimenpiteet (markkinamekanismit);
-
c)VII osastossa olevan 63 artiklan mukaiset toimenpiteet (vientituet).
-
4.Viittauksia kumottuun asetukseen (EY) N:o 1493/1999 pidetään tarpeen mukaan
viittauksina tähän asetukseen.
129 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
-
1.Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu
Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
-
2.Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2008 seuraavin poikkeuksin:
-
b)122 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008,
-
c)124 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009,
-
d)Asetuksen V osaston III lukua sovelletaan 30 päivästä kesäkuuta 2008.
-
e)Tämän asetuksen III osaston II, III, IV, V ja VI lukua, 108, 111 ja 112 artiklaa ja
erityisesti asiaan liittyvissä liitteissä olevia vastaavia säännöksiä sovelletaan
1 päivästä elokuuta 2009, jollei 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä
noudattaen annettavassa asetuksessa toisin säädetä.
-
3.Asetuksen V osaston II lukua sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2015.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
LIITE I
Määritelmät
Yleistä
-
1.'Viinivuosi' tarkoittaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden
tuotantovuotta. Se alkaa kunkin vuoden 1 päivänä elokuuta ja päättyy seuraavan vuoden
31 päivänä heinäkuuta.
Viiniköynnöksiin liittyvät määritelmät
-
2.'Raivaus' tarkoittaa kaikkien viiniköynnösten täydellistä poistamista viininviljelyalalta.
-
3.'Istutus' tarkoittaa vartettujen tai varttamattomien viinitaimien tai viinitaimien osien
lopullista istuttamista rypäleiden tuotantoa tai emoviiniköynnösten varttamisoksien
kasvatusta varten.
-
4.'Uudelleenvarttaminen' tarkoittaa jo kertaalleen vartetun viiniköynnöksen varttamista.
Tuotteeseen liittyvät määritelmät
-
5.'Tuore viinirypäle' tarkoittaa viiniköynnöksestä saatavaa kypsää tai jopa hieman kuivunutta
hedelmää, jota käytetään viiniyttämisessä ja joka voidaan murskata tai puristaa
tavanomaisilla viinikellarimenetelmillä ja joka voi saada aikaan luonnollisen
-
6.'Tuore rypäleen puristemehu, jonka käyminen on estetty tai keskeytetty lisäämällä
alkoholia' tarkoittaa tuotetta,
-
a)jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 12 ja enintään 15 tilavuusprosenttia;
-
b)joka valmistetaan lisäämällä käymättömään rypäleen puristemehuun, jonka
luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 8,5 tilavuusprosenttia ja joka on peräisin
yksinomaan 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti määriteltävistä rypälelajikkeista,
-
i)joko viinistä tislattua neutraalia alkoholia, myös sellaista kuivatuista rypäleistä
tislattua alkoholia, jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään
96 tilavuusprosenttia,
-
ii)tai puhdistamatonta viinin tislaamisesta saatua tuotetta, jonka todellinen
alkoholipitoisuus on vähintään 52 mutta enintään 80 tilavuusprosenttia.
-
7.'Viinirypälemehu' tarkoittaa käymätöntä mutta käymiskykyistä nestemäistä tuotetta, joka
-
a)käsitellään siten, että se on valmis nautittavaksi sellaisenaan;
-
b)saadaan tuoreista rypäleistä tai rypäleen puristemehusta tai laimentamalla. Jos se
saadaan laimentamalla, se on laimennettava väkevöidystä tai tiivistetystä rypäleen
puristemehusta.
Rypäletäysmehulle sallitaan enintään 1 tilavuusprosentin todellinen alkoholipitoisuus.
-
8.'Tiivistetty viinirypälemehu' tarkoittaa sokeriväriä sisältämätöntä viinirypälemehua, joka
saadaan osittaisella veden poistamisella viinirypälemehusta millä tahansa muulla sallitulla
menetelmällä kuin avotulta käyttäen niin, että refraktometrin, jota käytetään erikseen
säädettävän menetelmän mukaisesti, 20 °C:n lämpötilassa antama prosenttiluku on
vähintään 50,9.
Tiivistetylle viinirypälemehulle sallitaan enintään 1 tilavuusprosentin todellinen
alkoholipitoisuus.
-
9.'Viinisakka' tarkoittaa
-
a)viiniä sisältävien säiliöiden pohjalle käymisen jälkeen, varastoinnin aikana tai
sallitun käsittelyn jälkeen jäävää jäännöstä;
-
b)a alakohdassa tarkoitetun tuotteen suodattamisesta tai sentrifugoinnista tulevaa
-
jäännöstä;
-
c)rypäleen puristemehua sisältävien säiliöiden pohjalle varastoinnin aikana tai sallitun
käsittelyn jälkeen jäävää jäännöstä;
-
d)c alakohdassa tarkoitetun tuotteen suodattamisesta tai sentrifugoinnista tulevaa
jäännöstä.
-
10.'Rypäleiden puristejäännös' tarkoittaa tuoreiden rypäleiden puristamisesta tulevaa
jäännöstä, joka on käynyt tai käymätön.
-
12.'Tislausta varten väkevöity viini' tarkoittaa tuotetta,
-
a)jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 18 ja enintään 24 tilavuusprosenttia;
-
b)joka on valmistettu ainoastaan lisäämällä jäännössokeria sisältämättömään viiniin
puhdistamatonta tuotetta, jota saadaan viinin tislaamisesta ja jonka todellinen
alkoholipitoisuus on enintään 86 tilavuusprosenttia;
-
c)jonka haihtuva happoisuus on enintään 1,5 grammaa litrassa etikkahappona
ilmaistuna.
-
13.'Cuvée': tarkoittaa
-
a)rypäleen puristemehua,
-
b)viiniä,
-
c)ominaisuuksiltaan erilaisten rypäleen puristemehujen ja/tai viinien sekoituksia, jotka
on tarkoitettu tietynlaisten kuohuviinien valmistukseen.
Alkoholipitoisuuteen liittyvät määritelmät
-
14.'Todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina' tarkoittaa 100 litrassa tuotetta olevan
puhtaan alkoholin määrää litroina 20 °C:n lämpötilassa.
-
16.'Kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina' tarkoittaa todellisen alkoholipitoisuuden
ja potentiaalisen alkoholipitoisuuden yhteenlaskettua määrää;
-
17.'Luonnollinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina' tarkoittaa tuotteen
kokonaisalkoholipitoisuutta tilavuusprosentteina ennen väkevöintiä.
-
18.'Todellinen alkoholipitoisuus painoprosentteina' tarkoittaa 100 kilogrammassa tuotetta
olevan puhtaan alkoholin määrää kilogrammoina.
-
19.'Potentiaalinen alkoholipitoisuus painoprosentteina' tarkoittaa puhtaan alkoholin määrä
kilogrammoina, joka syntyisi 100 kilogrammassa tuotetta olevien sokerien täydellisestä
käymisestä.
-
20.'Kokonaisalkoholipitoisuus painoprosentteina' tarkoittaa todellisen alkoholipitoisuuden ja
potentiaalisen alkoholipitoisuuden yhteenlaskettua määrää;
LIITE II
Tukiohjelmien määrärahat
(8 artiklan 1 kohta)
tuhatta euroa
Varainhoito-
2009 2010 2011 2012 2013 Vuodesta 2014
vuosi
BG 15 608 21 234 22 022 27 077 26 742 26 762
CZ 2 979 4 076 4 217 5 217 5 151 5 155
DE 22 891 30 963 32 190 39 341 38 867 38 895
EL 14 286 19 167 19 840 24 237 23 945 23 963
ES 213 820 284 219 279 038 358 000 352 774 353 081
FR 171 909 226 814 224 055 284 299 280 311 280 545
IT* 238 223 298 263 294 135 341 174 336 736 336 997
CY 2 749 3 704 3 801 4 689 4 643 4 646
LT 30 37 45 45 45 45
LU 344 467 485 595 587 588
HU 16 816 23 014 23 809 29 455 29 081 29 103
PT 37 802 51 627 53 457 65 989 65 160 65 208
RO 42 100 42 100 42 100 42 100 42 100 42 100
SI 3 522 4 820 4 987 6 169 6 091 6 095
SK 2 938 4 022 4 160 5 147 5 082 5 085
UK 160 221 227 284 280 280
-
*Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VIII olevia kansallisia enimmäismääriä, jotka vastaavat vuosia 2008, 2009 ja 2010, vähennetään Italian osalta 20 miljoonalla eurolla, ja määrät on sisällytetty tässä taulukossa vahvistettuihin Italian määrärahoihin varainhoitovuosien 2009, 2010 ja 2011 osalta.
LIITE III
Määrärahat maaseudun kehittämiseen
(23 artiklan 3 kohta)
tuhatta euroa
Varainhoito-Vuodesta
vuosi 2009 2010
2011
BG - - -
CZ - - -
DE - - -
EL - - -
ES 15 491 30 950 46 441
FR 11 849 23 663 35 512
IT 13 160 26 287 39 447
CY - - -
LT - - -
LU - - -
AT - - -
PT - - -
RO - - -
SI - - -
SK - - -
LIITE IV
Rypäletuotteiden luokat
-
1.Viini
Viini on tuote, joka saadaan murskatuista tai murskaamattomista tuoreista rypäleistä tai rypäleen
puristemehusta ainoastaan täydellisellä tai osittaisella alkoholikäymisellä.
Viinin on oltava seuraavien edellytysten mukaista:
-
a)sen todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on joko liitteessä V olevassa
B kohdassa esitettyjen käsittelyjen jälkeen tai ilman niitä vähintään 8,5 tilavuusprosenttia,
jos viini on valmistettu ainoastaan liitteessä IX tarkoitetuilta A- ja
B-viininviljelyvyöhykkeiltä poimituista rypäleistä, ja vähintään 9 tilavuusprosenttia
muiden viininviljelyvyöhykkeiden osalta;
-
b)jos viinillä on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, sen todellinen
alkoholipitoisuus on poiketen muutoin sovellettavasta todellisen alkoholipitoisuuden
vähimmäistilavuusprosentista joko liitteessä V olevassa B kohdassa esitettyjen
käsittelyjen jälkeen tai ilman niitä vähintään 4,5 tilavuusprosenttia;
-
c)sen kokonaisalkoholipitoisuus on enintään 15 tilavuusprosenttia. Tästä poiketen:
-
-Kokonaisalkoholipitoisuuden enimmäisraja voi ylittää 15 tilavuusprosenttia, kun
kyseessä ovat viinit, joilla on suojattu alkuperänimitys ja jotka on valmistettu ilman
väkevöimistä;
-
d)sen kokonaishappopitoisuus viinihappona ilmaistuna on vähintään 3,5 grammaa litrassa eli
46,6 milliekvivalenttia litrassa, ellei mahdollisesti 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua
menettelyä noudattaen hyväksytyistä poikkeuksista muuta johdu.
'Retsina' on viini, jota tuotetaan ainoastaan Kreikan maantieteellisellä alueella rypäleen
puristemehusta, johon on lisätty Aleppo-mäntypihkaa. Aleppo-mäntypihkaa saa käyttää ainoastaan
retsinaviinin valmistuksessa Kreikassa voimassa olevien säännösten mukaisesti.
Edellä olevasta b alakohdasta poiketen Tokaji eszenciaa ja Tokajskį esenciaa pidetään viininä.
-
2.Käymistilassa oleva uusi viini
Käymistilassa oleva uusi viini on viini, jonka alkoholikäyminen ei ole vielä päättynyt ja jota ei ole
vielä erotettu sakastaan.
-
3.Väkevä viini
Väkevä viini on tuote,
-
b)jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 17,5 tilavuusprosenttia, lukuun ottamatta
eräitä alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja väkeviä viinejä,
jotka sisältyvät 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen laadittavaan
luetteloon;
-
c)joka on saatu
-
-käymistilassa olevasta rypäleen puristemehusta,
-
-viinistä,
-
-edellisten sekoituksesta, tai
-
-rypäleen puristemehusta tai rypäleen puristemehun ja viinin sekoituksesta, kun
kyseessä ovat 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen
määriteltävät alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut
väkevät viinit;
-
d)jonka alkuperäinen luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 12 tilavuusprosenttia,
lukuun ottamatta eräitä alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja
väkeviä viinejä, jotka sisältyvät 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen
laadittavaan luetteloon;
-
-viinistä tai kuivatuista rypäleistä saatavaa tislettä, jonka todellinen
alkoholipitoisuus on vähintään 52 ja enintään 86 tilavuusprosenttia;
-
ii)ja tarvittaessa yhtä tai useampaa seuraavista tuotteista:
-
-tiivistetty rypäleen puristemehu,
-
-jokin e alakohdan i alakohdassa tarkoitettu tuote sekoitettuna c alakohdan
ensimmäisessä ja neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetun rypäleen
puristemehun kanssa;
-
f)johon on e alakohdan poikkeusta soveltaen lisätty, silloin kun kyseessä ovat määriteltävät
alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut väkevät viinit, jotka
sisältyvät 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen laadittavaan
luetteloon,
-
i)jotakin e alakohdan i alakohdassa tarkoitettua tuotetta yksinään tai sekoitettuna; tai
-
ii)yhtä tai useampaa seuraavista tuotteista:
-
-viinistä tai kuivatuista rypäleistä tislattu alkoholi, jonka todellinen
alkoholipitoisuus on vähintään 95 ja enintään 96 tilavuusprosenttia;
-
-viinistä tai rypäleen puristejäännöksestä tislattu alkoholijuoma, jonka
todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 52 ja enintään 86 tilavuusprosenttia;
-
iii)ja tarvittaessa yhtä tai useampaa seuraavista tuotteista:
-
-kuivuneista viinirypäleistä saatu käymistilassa oleva rypäleen puristemehu,
-
-avotulikäsittelyllä saatu tiivistetty rypäleen puristemehu, joka vastaa tätä
toimenpidettä lukuun ottamatta tiivistetyn rypäleen puristemehun määritelmää,
-
-tiivistetty rypäleen puristemehu,
-
-jokin f alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu tuote sekoitettuna c alakohdan
ensimmäisessä ja neljännessä luetelmakohdassa tarkoitettuun rypäleen
puristemehuun.
-
4.Kuohuviini
Kuohuviini on tuote,
-
a)joka saadaan ensimmäisen tai toisen alkoholikäymisen avulla
-
-tuoreista rypäleistä;
-
-rypäleen puristemehusta;
-
-viinistä;
-
c)johon muodostuu hiilidioksidin liukenemisesta aiheutuva vähintään 3 baarin ylipaine, kun
sitä säilytetään suljetussa säiliössä 20 °C:n lämpötilassa;
-
d)jonka valmistukseen tarkoitetun cuvéen kokonaisalkoholipitoisuuden on oltava vähintään
8,5 tilavuusprosenttia,
-
5.Laatukuohuviini
Laatukuohuviini on tuote,
-
a)joka saadaan ensimmäisen tai toisen alkoholikäymisen avulla
-
-tuoreista rypäleistä;
-
-rypäleen puristemehusta;
-
-viinistä,
-
b)josta purkautuu säiliötä avattaessa yksinomaan käymisestä peräisin olevaa hiilidioksidia;
-
c)johon muodostuu hiilidioksidin liukenemisesta aiheutuva vähintään 3,5 baarin ylipaine,
kun sitä säilytetään suljetussa säiliössä 20 °C:n lämpötilassa;
-
d)jonka valmistukseen tarkoitetun cuvéen kokonaisalkoholipitoisuuden on oltava vähintään
-
6.Maustettu laatukuohuviini
Maustetut laatukuohuviinit ovat laatukuohuviiniä:
-
a)joka valmistetaan käyttämällä cuvéen valmistukseen ainoastaan 113 artiklan 2 kohdassa
tarkoitettua menettelyä noudattaen erikseen laadittavassa luettelossa mainituista
viiniköynnöslajikkeista peräisin olevaa rypäleen puristemehua tai käymistilassa olevaa
rypäleen puristemehua. Maustetut laatukuohuviinit, jotka valmistetaan perinteisesti
käyttämällä cuvéen koostumukseen viinejä, määritellään 113 artiklan 2 kohdassa
tarkoitettua menettelyä;
-
b)johon muodostuu hiilidioksidin liukenemisesta aiheutuva vähintään 3 baarin ylipaine, kun
sitä säilytetään suljetussa säiliössä 20 °C:n lämpötilassa;
-
c)jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 6 tilavuusprosenttia;
-
d)jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 10 tilavuusprosenttia.
Muita täydentäviä erityisominaisuuksia tai tuotantoon ja liikkuvuuteen liittyviä vaatimuksia
koskevat erityissäännöt hyväksytään 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
-
7.Hiilihapotettu kuohuviini
Hiilihapotettu kuohuviini on tuote,
-
b)josta purkautuu säiliötä avatessa hiilidioksidia, joka on peräisin kokonaisuudessaan tai
osittain tämän kaasun lisäämisestä;
-
c)johon muodostuu hiilidioksidin liukenemisesta aiheutuva vähintään 3 baarin ylipaine, kun
sitä säilytetään suljetussa säiliössä 20 °C:n lämpötilassa.
-
8.Helmeilevä viini
Helmeilevä viini on tuote,
-
a)joka on saatu viinistä, jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 9 tilavuusprosenttia;
-
b)jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 7 tilavuusprosenttia,
-
c)johon muodostuu endogeenisen hiilidioksidin liukenemisesta aiheutuva vähintään 1 baarin
ja enintään 2,5 baarin ylipaine, kun sitä säilytetään suljetussa säiliössä 20 °C:n
lämpötilassa;
-
d)jota pidetään enintään 60 litran säiliöissä.
-
9.Hiilihapotettu helmeilevä viini
Hiilihapotettu helmeilevä viini on tuote,
-
b)jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 7 tilavuusprosenttia ja
kokonaisalkoholipitoisuus vähintään 9 tilavuusprosenttia;
-
c)johon muodostuu endogeenisen hiilidioksidin liukenemisesta aiheutuva vähintään 1 baarin
ja enintään 2,5 baarin ylipaine, kun sitä säilytetään suljetussa säiliössä 20 °C:n
lämpötilassa;
-
d)jota pidetään enintään 60 litran säiliöissä.
-
10.Rypäleen puristemehu
Rypäleen puristemehu on nestemäinen tuote, joka saadaan tuoreista rypäleistä luonnollisilla tai
fysikaalisilla menetelmillä. Rypäleen puristemehulle sallitaan enintään 1 tilavuusprosentin
todellinen alkoholipitoisuus.
-
11.Osittain käynyt rypäleen puristemehu
Käymistilassa oleva rypäleen puristemehu on rypäleen puristemehun käymistuote, jonka todellinen
alkoholipitoisuus on suurempi kuin 1 tilavuusprosentti ja pienempi kuin kolme viidesosaa sen
kokonaisalkoholipitoisuudesta.
-
12.Kuivuneista rypäleistä saatu osittain käynyt rypäleen puristemehu
Kuivuneista rypäleistä saatu käymistilassa oleva rypäleen puristemehu on rypäleen puristemehun
osittaisesta käymisestä saatu tuote, joka valmistetaan kuivuneista rypäleistä, joiden
-
13.Tiivistetty rypäleen puristemehu
Tiivistetty rypäleen puristemehu on sokeriväriä sisältämätöntä viinirypäleen puristemehua, joka
saadaan osittaisella veden poistamisella viinirypäleen puristemehusta millä tahansa muulla sallitulla
menetelmällä kuin avotulta käyttäen siten, että refraktometrin, jota käytetään 31 artiklan mukaisesti
vahvistettavan menetelmän mukaisesti, 20 °C:n lämpötilassa antama prosenttiluku on
vähintään 50,9.
Tiivistetylle viinirypäleen puristemehulle sallitaan enintään 1 tilavuusprosentin todellinen
alkoholipitoisuus.
-
14.Puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu
Puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu on nestemäinen tuote, johon ei ole lisätty sokeriväriä ja
-
a)joka saadaan osittaisella veden poistamisella rypäleen puristemehusta millä tahansa muulla
sallitulla menetelmällä kuin avotulta käyttäen siten, että refraktometrin, jota käytetään
31 artiklan mukaisesti vahvistettavan menetelmän mukaisesti, 20 °C:n lämpötilassa antama
prosenttiluku on vähintään 61,7;
-
b)joka on käsitelty sallituilla happamuuden vähentämismenetelmillä ja muiden ainesosien
kuin sokerin poistomenetelmillä;
-
-sakkaroosipitoisuus, jota ei havaita tietyllä erikseen määriteltävällä
määritysmenetelmällä,
-
-Folin-Ciocalteau-luku on 25°:ssa Brix-asteikolla enintään 6,00,
-
-kokonaishappopitoisuus on enintään 15 milliekvivalenttia kilogrammassa
kokonaissokeripitoisuudesta,
-
-rikkidioksidipitoisuus on enintään 25 milligrammaa kilogrammassa
kokonaissokeripitoisuudesta;
-
-kokonaiskationipitoisuus on enintään 8 milliekvivalenttia kilogrammassa
kokonaissokeripitoisuudesta;
-
-johtokyky on 25°:ssa Brix-asteikolla ja 20 °C:ssa enintään 120 mikrosiemensiä
senttimetrissä;
-
-hydroksimetyylifurfuraalipitoisuus on enintään 25 milligrammaa kilogrammassa
kokonaissokeripitoisuudesta;
-
-sisältää mesoinositolia,
Puhdistetulle tiivistetylle rypäleen puristemehulle sallitaan enintään 1 tilavuusprosentin todellinen
-
b)jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 16 tilavuusprosenttia ja todellinen
alkoholipitoisuus vähintään 9 tilavuusprosenttia;
-
c)jonka luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 16 tilavuusprosenttia (tai 272 grammaa
sokeria litrassa).
-
16.Ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini
Ylikypsistä rypäleistä valmistettu viini on tuote,
-
a)joka on tuotettu ilman väkevöimistä;
-
b)jonka luonnollinen alkoholipitoisuus on yli 15 tilavuusprosenttia;
-
c)jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 15 tilavuusprosenttia ja todellinen
alkoholipitoisuus vähintään 12 tilavuusprosenttia.
Jäsenvaltiot voivat säätää tätä tuotetta koskevasta vanhentamiskaudesta.
-
17.Viinietikka
Viinietikka on etikka,
-
a)joka on valmistettu ainoastaan viinin etikkakäymisellä;
LIITE V
Väkevöiminen sekä happamuuden lisääminen ja vähentäminen
eräillä viininviljelyvyöhykkeillä
A. Väkevöimisen rajoitukset
-
1.Kun ilmasto-olot tietyillä liitteessä IX mainituilla yhteisön viininviljelyvyöhykkeillä sitä
edellyttävät, asianomaiset jäsenvaltiot voivat sallia 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti
luokitelluista rypälelajikkeista peräisin olevien tuoreiden rypäleiden, rypäleen
puristemehun, käymistilassa olevan rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan uuden
viinin sekä viinin tilavuusprosentteina ilmaistun luonnollisen alkoholipitoisuuden
lisäämisen.
-
2.Luonnollisen alkoholipitoisuuden lisääminen on suoritettava liitteessä B tarkoitettujen
viininvalmistuskäytäntöjen mukaisesti, eikä se saa ylittää seuraavia rajoja:
-
a)3 tilavuusprosenttia liitteessä IX mainitulla A-viininviljelyvyöhykkeellä;
-
b)2 tilavuusprosenttia liitteessä IX mainitulla B-viininviljelyvyöhykkeellä;
-
c)1,5 tilavuusprosenttia liitteessä IX mainitulla C-viininviljelyvyöhykkeellä.
-
3.Poikkeuksellisen epäsuotuisten ilmasto-olojen vuosina jäsenvaltiot voivat pyytää, että
2 kohdassa säädettyjä rajoja nostetaan 0,5 prosentilla. Vastauksena tällaiseen pyyntöön
B. Väkevöimiskäsittelyt
-
1.Edellä A kohdassa tarkoitettua luonnollista alkoholipitoisuutta tilavuusprosentteina saa
lisätä ainoastaan:
-
a)tuoreiden rypäleiden, käymistilassa olevan rypäleen puristemehun ja käymistilassa
olevan uuden viinin osalta ainoastaan lisäämällä sakkaroosia, tiivistettyä rypäleen
puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypäleen puristemehua;
-
b)lisäämällä sakkaroosia, tiivistettyä rypäleen puristemehua tai puhdistettua tiivistettyä
rypäleen puristemehua taikka osittaisella tiivistämisellä, käänteinen osmoosi mukaan
luettuna, kun kyseessä on rypäleen puristemehu;
-
c)osittain tiivistämällä jäähdyttämisen avulla, kun kyseessä on viini.
-
2.Jokainen 1 kohdassa tarkoitettu menetelmä sulkee pois muiden menetelmien käytön, kun
viiniä tai rypäleen puristemehua väkevöidään tiivistetyllä rypäleen puristemehulla tai
puhdistetulla tiivistetyllä rypäleen puristemehulla ja 19 artiklan mukaista tukea maksetaan.
-
3.Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu sakkaroosin lisääminen on sallittu
ainoastaan kuivasokeroimalla ja vain seuraavilla alueilla:
-
a)liitteessä IX mainittu A-viininviljelyvyöhyke
-
c)liitteessä IX mainittu C-viininviljelyvyöhyke, lukuun ottamatta Italiassa, Kreikassa,
Espanjassa, Portugalissa, Kyproksessa sekä seuraavien
muutoksenhakutuomioistuinten tuomiovaltaan kuuluvissa Ranskan departementeissa
sijaitsevia viinitiloja:
-
-Aix-en-Provence,
-
-Nīmes,
-
-Montpellier,
-
-Toulouse,
-
-Agen,
-
-Pau,
-
-Bordeaux,
-
-Bastia.
Kansalliset viranomaiset voivat kuitenkin poikkeuksellisesti sallia väkevöittämisen
kuivasokeroimalla edellä mainituissa Ranskan departementeissa. Ranskan on ilmoitettava
komissiolle ja muille jäsenvaltioille viipymättä tällaisista luvista.
-
5.Rypäleen puristemehun ja viinin, joille tehdään 1 kohdassa tarkoitettu käsittely,
tiivistäminen
-
a)ei saa aiheuttaa yli 20 prosentin vähenemistä kyseisen tuotteen alkuperäisessä
-
määrässä;
-
b)ei saa lisätä kyseisen tuotteen luonnollista alkoholipitoisuutta yli
2 tilavuusprosentilla, sen estämättä mitä A kohdan 2 kohdan c alakohdassa esitetään.
-
6.Edellä 1 ja 5 kohdassa tarkoitetuilla käsittelyillä saa lisätä tuoreiden rypäleiden, rypäleen
puristemehun, käymistilassa olevan rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan uuden
viinin ja viinin tilavuusprosentteina ilmaistun kokonaisalkoholipitoisuuden
-
a)liitteessä IX mainitulla A-viininviljelyvyöhykkeellä enintään
11,5 tilavuusprosenttiin;
-
b)liitteessä IX mainitulla B-viininviljelyvyöhykkeellä enintään 12 tilavuusprosenttiin;
-
c)liitteessä IX mainitulla C I [...]-viininviljelyvyöhykkeellä enintään
12,5 tilavuusprosenttiin;
-
d)liitteessä IX mainitulla C II-viininviljelyvyöhykkeellä enintään
13 tilavuusprosenttiin; ja
-
b)6 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina
alkuperänimityksellä varustettujen viinien tuotannon osalta lisätään jäsenvaltion
määrittämälle tasolle.
C. Happamuuden lisääminen ja vähentäminen
-
1.Tuoreille rypäleille, rypäleen puristemehulle, käymistilassa olevalle rypäleen
puristemehulle, käymistilassa olevalle uudelle viinille ja viinille voidaan tehdä
-
a)liitteessä IX mainituilla A, B ja C I -viininviljelyvyöhykkeillä happamuuden
vähentäminen;
-
b)liitteessä IX mainituilla C I, C II- ja C III a -viininviljelyvyöhykkeillä happamuuden
lisääminen ja happamuuden vähentäminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta
7 kohdan soveltamista; tai
-
c)liitteessä IX mainitulla C III b -viininviljelyvyöhykkeellä happamuuden lisääminen.
-
2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen muiden tuotteiden kuin viinin happamuutta voidaan lisätä
enintään 1,50 grammaa litraa kohti viinihappona ilmaistuna, eli 20 milliekvivalenttia litraa
kohti.
-
3.Viinien happamuutta saa lisätä enintään 2,50 grammaa litraa kohti viinihappona
ilmaistuna, eli 33,3 milliekvivalenttia litraa kohti.
-
6.Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, poikkeuksellisten ilmasto-olojen vuosina
jäsenvaltiot voivat sallia 1 kohdassa tarkoitettujen, liitteessä IX mainittujen A- ja
B-viininviljelyvyöhykkeiden tuotteiden happamuuden lisäämisen 2 ja 3 kohdassa
tarkoitettujen edellytysten mukaisesti.
-
7.Saman tuotteen happamuuden lisääminen ja väkevöiminen, ellei 113 artiklan 2 kohdassa
tarkoitetun menettelyn mukaisesti päätetä poikkeuksesta, sekä tuotteen happamuuden
lisääminen ja sen happamuuden vähentäminen sulkevat pois toisensa.
D. Käsittelyt
-
1.Edellä B ja C kohdassa tarkoitetut käsittelyt viinin happamuuden lisäämistä ja
vähentämistä lukuun ottamatta ovat sallittuja vain, jos ne suoritetaan 113 artiklan
2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määriteltävin edellytyksin jalostettaessa
tuoreita rypäleitä, rypäleen puristemehua, käymistilassa olevaa rypäleen puristemehua tai
käymistilassa olevaa uutta viiniä viiniksi tai muuksi 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi
sellaisenaan nautittavaksi tarkoitetuksi juomaksi kuin kuohuviiniksi tai hiilihapotetuksi
kuohuviiniksi sellaisella viininviljelyvyöhykkeellä, jolta käsiteltävät tuoreet rypäleet on
korjattu.
-
2.Viinien tiivistäminen on suoritettava sillä viininviljelyvyöhykkeellä, jolta käsiteltävät
tuoreet rypäleet on korjattu.
-
4.Jokaisesta 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta käsittelystä on ilmoitettava toimivaltaisille
viranomaisille. Sama koskee niitä tiivistetyn rypäleen puristemehun puhdistetun tiivistetyn
rypäleen puristemehun tai sakkaroosin määriä, jotka luonnollisilla henkilöillä,
oikeushenkilöillä tai henkilöryhmittymillä on hallussaan ammattinsa harjoittamista varten,
erityisesti tuottajilla, pullottajilla, jalostajilla sekä 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua
menettelyä noudattaen määriteltävillä kauppiailla samoin kuin heidän samaan aikaan ja
samassa paikassa pitämänsä tuoreiden rypäleiden, rypäleen puristemehun, käymistilassa
olevan rypäleen puristemehun ja irtotavarana olevan viinin määriä. Näiden määrien
ilmoittaminen voidaan kuitenkin korvata niiden merkitsemisellä saapumis- ja
varastonkäyttöluetteloon.
-
5.Jokainen B ja C kohdassa tarkoitettu käsittely on merkittävä 112 artiklassa säädettyyn
saateasiakirjaan, jonka perusteella nämä käsittelyt läpikäyneet tuotteet lasketaan
liikkeeseen.
-
6.Erityisistä ilmasto-oloista johtuvia poikkeuksia lukuun ottamatta kyseisiä käsittelyjä ei saa
tehdä
-
a)liitteessä IX mainitulla C-viininviljelyvyöhykkeellä 1 päivän tammikuuta jälkeen;
-
b)liitteessä IX mainituilla A- ja B-viininviljelyvyöhykkeillä 16 päivän maaliskuuta
jälkeen.
Ne on tehtävä ainoastaan näitä määräaikoja välittömästi edeltävän viinisadon tuotteille.
LIITE VI
Rajoitukset
A. Yleistä
-
1.Mihinkään sallittuun viininvalmistusmenetelmään ei kuulu veden lisääminen, jollei se ole
välttämätöntä erityisen teknisen tarpeen vuoksi.
-
2.Mihinkään sallittuun viininvalmistusmenetelmään ei kuulu alkoholin lisääminen lukuun
ottamatta menettelyjä, jotka liittyvät tuoreista rypäleistä valmistetun rypäleen
puristemehun, jonka käyminen on estetty tai keskeytetty alkoholia lisäämällä, väkevän
viinin, kuohuviinin, tislausta varten väkevöidyn viinin ja helmeilevän viinin
valmistamiseen.
-
3.Tislausta varten väkevöityä viiniä voidaan käyttää ainoastaan tislaukseen.
B. Tuoreet rypäleet, rypäleen puristemehu ja viinirypälemehu
-
1.Tuoreista rypäleistä valmistettua rypäleen puristemehua, jonka käyminen on estetty tai
keskeytetty alkoholia lisäämällä, saa käyttää ainoastaan sellaisten tuotteiden
valmistukseen, jotka eivät kuulu CN-koodiin 2204 10, 2204 21 tai 2204 29. Edellä esitetty
ei rajoita jäsenvaltiota soveltamasta tiukempia säännöksiä sen alueella tapahtuvaan
sellaisten tuotteiden valmistukseen, jotka eivät kuulu CN-koodiin 2204 10, 2204 21 tai
-
3.Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta tuotteisiin, joista valmistetaan Yhdistyneessä
kuningaskunnassa, Irlannissa ja Puolassa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206 00
kuuluvia tuotteita, joista voidaan käyttää yhdysnimikettä, joka sisältää jäsenvaltioiden
suostumuksella myyntinimityksen "viini".
-
4.Kuivuneista viinirypäleistä saatua käymistilassa olevaa rypäleen puristemehua saa saattaa
markkinoille ainoastaan väkevän viinin valmistukseen ja ainoastaan niillä viinialueilla,
joilla tämä käyttö oli perinteistä 1 päivänä tammikuuta 1985 sekä viinin valmistukseen
ylikypsistä rypäleistä.
-
5.Kolmansista maista peräisin olevista tuoreista rypäleistä, rypäleen puristemehusta,
käymistilassa olevasta rypäleen puristemehusta, tiivistetystä rypäleen puristemehusta,
puhdistetusta tiivistetystä rypäleen puristemehusta, rypäleen puristemehusta, jonka
käyminen on estetty tai keskeytetty lisäämällä alkoholia, viinirypälemehusta ja tiivistetystä
viinirypälemehusta ja viinistä tai kyseisten tuotteiden sekoituksista ei saa tehdä
liitteessä IV tarkoitettuja tuotteita eikä niitä saa lisätä tällaisiin tuotteisiin yhteisön alueella,
jollei neuvosto toisin päätä yhteisön kansainvälisiä sitoumuksia noudattaen.
C. Viinien sekoittaminen
Kolmannesta maasta peräisin olevan viinin leikkaaminen yhteisön viinin kanssa samoin kuin
kolmansista maista peräisin olevien viinien leikkaaminen keskenään on kielletty yhteisössä, jollei
neuvosto toisin päätä yhteisön kansainvälisiä sitoumuksia noudattaen.
D. Viininvalmistuksen sivutuotteet
-
1.Rypäleiden ylipuristaminen on kielletty. Jäsenvaltio voi päättää paikalliset olosuhteet ja
tekniset edellytykset huomioon ottaen alkoholin vähimmäismäärästä, joka
puristejäännöksen ja sakan on sisällettävä rypäleiden puristamisen jälkeen.
Jäsenvaltiot päättävät kyseisten sivutuotteiden sisältämän alkoholin määrän, jonka on
oltava vähintään 5 prosenttia tuotetun viinin sisältämän alkoholin määrästä.
-
2.Alkoholia, puristejäännöksestä tislattua alkoholijuomaa ja puristejäännöksestä valmistettua
viiniä (piquette) lukuun ottamatta yhteisöstä peräisin olevasta viinisakasta ja rypäleen
puristejäännöksestä ei saa valmistaa viiniä tai muuta nautittavaksi tarkoitettua juomaa.
Viinin kaataminen viinisakan, puristejäännöksen tai aszś-lajikkeen puristetun
hedelmälihan päälle on sallittua 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen
vahvistettavin edellytyksin, jos tätä käsittelyä on perinteisesti käytetty "Tokaji fordķtįs" ja
"Tokaji mįslįs" -viinien tuotannossa Unkarissa sekä "Tokajskż forditįs"- ja "Tokajskż
mįslįs"-viinien tuotannossa Slovakiassa.
-
3.Viinisakan puristaminen ja puristejäännöksen uudelleenkäyttäminen muihin tarkoituksiin
kuin tislaukseen tai piquetten tuotantoon on kielletty. Viinisakan suodatusta ja
sentrifugointia ei pidetä puristamisena, jos saadut tuotteet ovat virheettömiä, kunnollisia ja
-
4.Jos puristejäännöksestä valmistetun viinin (piquette) valmistaminen on jäsenvaltiossa
sallittua, sitä saa käyttää ainoastaan tislaukseen tai viininviljelijän perheen omaan käyttöön.
-
5.Luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden tai henkilöryhmittymien, joilla on hallussaan
tämän viininvalmistuksen sivutuotteita, on hävitettävä ne valvonnan alaisena ja
113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavien edellytysten
mukaisesti, sanotun vaikuttamatta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen päättää vaatia
sivutuotteiden hävittämistä tislaamalla.
LIITE VII
Raivausjärjestelmän talousarvio
Asetuksen 102 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun raivausjärjestelmän käytettävissä oleva talousarvio
on
-
a)viinivuonna 2008/2009 (varainhoitovuosi 2009): 464 miljoonaa euroa
-
b)viinivuonna 2009/2010 (varainhoitovuosi 2010): 334 miljoonaa euroa
LIITE VIII
Alat, joiden jäsenvaltiot voivat katsoa olevan tukeen kelpaamattomia raivausjärjestelmässä
(104 artiklan 1, 2 ja 5 kohta)
hehtaareina
Jäsenvaltio Viiniköynnöstä kasvava 104 artiklan 5 kohdassa
kokonaisala tarkoitetut alat
BG 135 760 4 073
CZ 19 081 572
DE 102 432 3 073
EL 69 907 2 097
ES 1 099 765 32 993
FR 879 859 26 396
IT* 730 439 21 913
CY 15 023 451
LU 1 299 39
HU 85 260 2 558
AT 50 681 1 520
PT 238 831 7 165
RO 178 101 5 343
SI 16 704 501
LIITE IX
Viininviljelyvyöhykkeet
(liitteissä IV ja V tarkoitetut)
Viininviljelyvyöhykkeet ovat seuraavat:
-
1.A-viininviljelyvyöhykkeeseen kuuluvat:
-
a)Saksassa: viiniviljelmät, jotka eivät kuulu B-viininviljelyvyöhykkeeseen;
-
b)Luxemburgissa: koko Luxemburgin viininviljelyalue;
-
c)Alankomaissa, Belgiassa, Irlannissa, Puolassa, Ruotsissa, Tanskassa ja
Yhdistyneessä kuningaskunnassa: näiden maiden kaikki viininviljelyalueet;
-
d)Tsekissä: Cechyn viininviljelyalue.
-
2.B-viininviljelyvyöhykkeeseen kuuluvat:
-
a)Saksassa viiniviljelmät Badenin määritellyllä alueella;
-
b)Ranskassa niissä departementeissa olevat viiniviljelmät, joita ei mainita tässä
liitteessä, sekä seuraavissa departementeissa seuraavilla alueilla sijaitsevat
-
-Lorraine: Meurthe-et-Moselle, Meuse, Moselle, Vosges,
-
-Champagne: Aisne, Aube, Marne, Haute-Marne, Seine-et-Marne,
-
-Jura: Ain, Doubs, Jura, Haute-Saōne,
-
-Savoie: Savoie, Haute-Savoie, Isčre (Chapareillanin kunta),
-
-Val de Loire: Cher, Deux-Sčvres, Indre, Indre-et-Loire, Loir-et-Cher, Loire-
Atlantique, Loiret, Maine-et-Loire, Sarthe, Vendée, Vienne, sekä Ničvren
departementissa sijaitsevan Cosne-sur-Loiren arrondissementin viiniviljelmät;
-
c)Itävalta: Itävallan kaikki viininviljelyalueet;
-
d)Tsekissä Moravan viininviljelyalue ja 1 kohdan d alakohtaan kuulumattomat
viiniviljelmät;
-
e)Slovakiassa seuraavien alueiden viiniviljelmät: Malokarpatskį vinohradnķcka oblast',
Juznoslovenskį vinohradnķcka oblast', Nitrianska vinohradnķcka oblast',
Stredoslovenskį vinohradnķcka oblast' a Vżchodoslovenskį vinohradnķcka oblast'
sekä 3 kohdan f alakohtaan kuulumattomat viininviljelyalueet.
-
f)Sloveniassa seuraavien alueiden viiniviljelmät:
-
3.C I -viininviljelyvyöhykkeeseen kuuluvat:
-
a)Ranskassa viiniviljelmät seuraavilla alueilla:
-
-seuraavissa departementeissa: Allier, Alpes-de-Haute-Provence, Hautes-Alpes,
Alpes-Maritimes, Aričge, Aveyron, Cantal, Charente, Charente-Maritime,
Corrčze, Cōte-d'Or, Dordogne, Haute-Garonne, Gers, Gironde, Isčre
(Chapareillanin kuntaa lukuun ottamatta), Landes, Loire, Haute-Loire, Lot,
Lot-et-Garonne, Lozčre, Ničvre (lukuun ottamatta Cosne-sur-Loiren
arrondissementtia), Puy-de-Dōme, Pyrénées-Atlantiques, Hautes-Pyrénées,
Rhōne, Saōne-et-Loire, Tarn, Tarn-et-Garonne, Haute-Vienne, Yonne,
-
-Drōmen departementissa sijaitsevat Valencen ja Dien arrondissementit (lukuun
ottamatta kantoneita Dieulefit, Loriol, Marsanne ja Montélimar),
-
-Ardčchen departementissa sijaitseva Tournonin arrondissementti sekä
seuraavat kantonit: Antraigues, Buzet, Coucouron, Montpezat-sous-Bauzon,
Privas, Saint-Etienne-de-Lugdarčs, Saint-Pierreville, Valgorge ja Voulte-sur-
Rhōne.
-
b)Italiassa Valle d'Aostan alueen sekä Sondrion, Bolzanon, Trenton ja Bellunon
provinssien viiniviljelmät;
-
d)Portugalissa Norten alueen viiniviljelmät, jotka vastaavat " Vinho Verde" -
viinialuetta, sekä " Conselhos de Bombarral, Lourinhć, Mafra e Torres Vedras"
(lukuun ottamatta "Freguesias da Carvoeira e Dois Portos" ), jotka kuuluvat " Regićo
viticola da Extremadura" -viinialueeseen;
-
e)Unkarissa kaikki viiniviljelmät.
-
f)Slovakiassa Tokajskį vinohradnķcka oblast -alueen viiniviljelmät:
-
g)Romaniassa 2 kohdan g alakohtaan tai 4 kohdan f alakohtaan kuulumattomat
viiniviljelmät.
-
4.C II -viininviljelyvyöhykkeeseen kuuluvat:
-
a)Ranskassa viiniviljelmät seuraavilla alueilla:
-
-seuraavissa departementeissa: Aude, Bouches-du-Rhōne, Gard, Hérault,
Pyrénées-Orientales (lukuun ottamatta kantoneita Olette ja Arles-sur-Tech),
Vaucluse,
-
-siinä osassa Varin departementtia, jonka eteläosaa rajaavat seuraavien kuntien
pohjoisrajat: Evenos, Le Beausset, Solličs-Toucas, Cuers, Puget-Ville,
Collobričres, la Garde-Freinet, Plan-de-la-Tour ja Sainte-Maxime,
-
b)Italiassa viiniviljelmät seuraavilla alueilla: Abruzzi, Campania, Emilia-Romagna,
Friuli-Venezia Giulia, Lazio, Liguria, Lombardia, lukuun ottamatta provinssia
Sondrio, Marche, Molise, Piemonte, Toscana, Umbria Veneto, lukuun ottamatta
provinssia Belluno, ja mukaan lukien näihin alueisiin kuuluvat saaret, kuten Elba,
sekä muut Toscanan saaristoon kuuluvat saaret, Ponza-saaret, Capri ja Ischia;
-
c)Espanjassa seuraavien provinssien viiniviljelmät:
-
-Lugo, Orense, Pontevedra,
-
-Įvila (lukuun ottamatta paikallisia hallintoalueita, jotka kuuluvat Cebreroksen
määriteltyyn comarca-viinialueeseen), Burgos, León, Palencia, Salamanca,
Segovia, Soria, Valladolid, Zamora,
-
-La Rioja,
-
-Įlava,
-
-Navarra,
-
-Huesca,
-
-Barcelona, Girona, Lleida,
-
-Tarragonan provinssiin kuuluvissa kunnissa, jotka kuuluvat Penedésin
alkuperänimityksen alueeseen,
-
-Tarragonan provinssiin kuuluvalla Conca de Barberįn hallinnollisella
viinialueella (" comarca" ).
-
d)Sloveniassa seuraavien alueiden viiniviljelmät: Brda tai Goriska Brda, Vipavska
dolina tai Vipava, Kras ja Slovenska Istra;
-
e)Bulgariassa seuraavien alueiden viiniviljelmät: Dunavska Ravnina ( ), Chernomorski Rayon ( ), Rozova Dolina ( );
-
f)Romaniassa seuraavien alueiden viiniviljelmät: Dealurile Buzului, Dealu Mare,
Severinului and Plaiurile Drāncei, Colinele Dobrogei, Terasele Dunrii, eteläinen
viinialue hietikoineen ja muine suotuisine alueineen.
-
5.C III a -viininviljelyvyöhykkeeseen kuuluvat:
-
a)Kreikassa seuraavilla nomos-alueilla sijaitsevat viiniviljelmät: Florina, Imathia,
Kilkis, Grevena, Larisa, Ioannina, Lefkas, Akhaia, Messinia, Arkadia, Korinthia,
Iraklion, Hania, Rethymnon, Samos, Lasithi ja Thiran saari (Santorini).
-
6.C III b -viininviljelyvyöhykkeeseen kuuluvat:
-
a)Ranskassa viiniviljelmät seuraavilla alueilla:
-
-Korsikan departementit,
-
-se osa Varin departementin aluetta, joka sijaitsee meren ja seuraavien samaan
viininviljelyvyöhykkeeseen kuuluvien kuntien välissä: Evenos, Le Beausset,
Solličs-Toucas, Cuers, Puget-Ville, Collobričres, la Garde-Freinet, Plan-de-la-
Tour ja Sainte-Maxime,
-
-Pyrénées-Orientales-departementin alueella sijaitsevat kantonit Olette ja
Arles-sur-Tech;
-
b)Italiassa viiniviljelmät seuraavilla alueilla: Calabria, Basilicata, Apulia, Sardinia ja
Sisilia, mukaan luettuina näihin alueisiin kuuluvat saaret, kuten Pantelleria sekä
Liparin-, Egardin- ja Pelagiset saaret;
-
c)Kreikassa 5 kohdan a alakohtaan kuulumattomat viiniviljelmät;
-
d)Espanjassa: 3 kohdan c alakohtaan tai 4 kohdan c alakohtaan kuulumattomat
viiniviljelmät;
-
f)Kyproksessa enintään 600 metrin korkeudella sijaitsevat viiniviljelmät;
-
g)Maltassa kaikki viiniviljelmät.
-
7.Tässä liitteessä mainittujen hallinnollisten yksiköiden alueet on rajattu 15 päivänä
joulukuuta 1981 voimassa olleiden kansallisten säännösten mukaisesti sekä Espanjan
osalta 1 päivänä maaliskuuta 1986 ja Portugalin osalta 1 päivänä maaliskuuta 1998
voimassa olleiden kansallisten säännösten mukaisesti."
| publicatiedatum | 06-06-2008 |
|---|---|
| kenmerk | 9742/1/08 REV 1 |
